– Suomalaisen Tiedeakatemian tiedeisku kokoaa vetyyn liittyviä kysymyksiä ja kehityssuuntia.
Suomi tavoittelee edelläkävijän asemaa puhtaan vedyn tuotannossa. Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan Suomella on edellytykset tuottaa vähintään kymmenen prosenttia Euroopan unionin päästöttömästä vedystä vuoteen 2030 mennessä. Suomessa on suunnitteilla useita vedyntuotantohankkeita, joista osasta on jo tehty investointipäätös.
Toistaiseksi Suomessa ei kuitenkaan ole luotu strategista kokonaisnäkemystä puhtaan vedyn roolista osana vihreää siirtymää, selviää Suomalaisen Tiedeakatemian tuoreesta tiedeiskusta Vety vihreässä siirtymässä.
Vetytavoitteiden saavuttaminen edellyttää nopeita muutoksia
Uusiutuvan sähkön tuotantokustannusten lasku ja tarve irtautua fossiilisista polttoaineista ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ovat lisänneet maailmanlaajuisesti kiinnostusta puhtaan vedyn hyödyntämiseen. Euroopassa vedystä on toivottu ratkaisua myös venäläisestä fossiilienergiasta irrottautumiseen sekä energiaomavaraisuuden vahvistamiseen.
Suomen vetytavoitteiden saavuttaminen edellyttää uusiutuvan sähköntuotannon nopeaa kasvua. Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukainen puhtaan vedyn tuotanto edellyttää 50 terawattituntia uusiutuvaa sähköä, kun Suomen sähköntuotanto kokonaisuudessaan oli vuonna 2022 69,2 terawattituntia. Kun fossiilisia polttoaineita korvataan energiajärjestelmän sähköistyessä uusiutuvalla sähköllä, sähkön kysyntä ylipäätään kasvaa.
Vedestä tuotetun puhtaan vedyn hyötysuhde on yli 65 prosenttia. Luku kuvaa, kuinka paljon hyödynnettävää energiaa saadaan aikaiseksi verrattuna siihen energiaan, joka käytetään vedyn tuottamiseen. Tämä on ristiriidassa energiatehokkuuspyrkimysten kanssa, johon esimerkiksi EU:n tavoitteet velvoittavat.
”Haasteiden ratkaisemiseksi keskeiset toimijat tulisi koota yhteen keskustelemaan vetystrategian suunnasta ja yhteisistä toimista”, kiteyttää Oulun yliopiston professori Riitta Keiski.
Keiski toimi tieteellisenä neuvonantajana Suomalaisen Tiedeakatemian tuottamassa tiedeiskussa, joka kokoaa 13 suomalaisen tutkijan näkemyksiin perustuvan tilannekuvan vedyn merkityksestä Suomelle.
Ekologinen ja sosiaalinen kestävyys mukaan vetyratkaisuihin
Tutkijoiden mukaan vety tulisi nähdä yhtenä osaratkaisuna vihreässä siirtymässä. Vedyntuotannossa ympäristökuormitus kohdistuu toimitusketjun alkupäähän, todennäköisesti maantieteellisesti etäälle käyttökohteista. Vetyratkaisuja olisi siksi tärkeää arvioida luonnonvarojen sekä ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden näkökulmista.
”Tulevaisuuden rakentaminen vedyn varaan voi synnyttää uusia riippuvuussuhteita, liittyen esimerkiksi uusiutuvan sähköntuotannon alati kasvavaan tarpeeseen ja kriittisten raaka-aineiden saantiin”, Riitta Keiski muistuttaa.
Sosiaalisen kestävyyden näkökulmasta tuulivoimayksiköiden nopea lisääminen lupaprosesseja vauhdittavan etusijamenettelyn turvin saattaa heikentää asukkaiden valitusmahdollisuuksia.
Suomelta löytyy myös selkeitä vahvuuksia. Tutkijoiden mukaan Suomen vahvuudet puhtaan vedyn tuotannossa ovat erityisesti uusiutuvan energian hyvä saatavuus, tutkimuskentän ja yritysten vahva osaaminen vedyn tuotannossa ja käytössä sekä mahdollisuudet vedyn jatkojalostukseen.
Lisätietoja:
Vety vihreässä siirtymässä – Suomalaisen Tiedeakatemian tiedeisku
Professori Riitta Keiski, Oulun yliopisto
Vety-tiedeiskun tieteellinen neuvonantaja
+358 40 726 3018
riitta.keiski@oulu.fi
Akatemiasihteeri Jaakko Kuosmanen
Suomalainen Tiedeakatemia
+358 400 601 716
jaakko.kuosmanen@tiedeakatemia.fi
Asiantuntija Linda Lammensalo
Suomalainen Tiedeakatemia
+358 50 308 7726
linda.lammensalo@tiedeakatemia.fi
Tiedeisku kokoaa tutkijoiden tilannekuvan ajankohtaisesta ilmiöstä
Vety-tiedeisku toteutettiin osana Suomalaisen Tiedeakatemian Tieteelliset ilmiökartat -hanketta, jota rahoittaa Jane ja Aatos Erkon säätiö. Tiedeiskut tarjoavat tutkijoiden asiantuntemuksen perustuvan tilannekuvan ilmiöstä ja sen yhteiskunnallisesta merkityksestä päätöksentekijöitä varten. Tiedeiskut ovat osa Suomalainen Tiedeakatemian kehittämistyötä, jossa pyritään löytämään mahdollisimman toimivia malleja tutkitun tiedon hyödyntämiseen päätöksenteossa.
Tiedeiskuun haastateltiin seuraavia tutkijoita: Jero Ahola (LUT-yliopisto), Antti Arasto (VTT), Eeva-Lotta Apajalahti (LUT-yliopisto), Pasi Eilu (Geologian tutkimuskeskus), Timo Fabritius (Oulun yliopisto), Olli Himanen (VTT), Marko Huttula (Oulun yliopisto), Tanja Kallio (Aalto-yliopisto), Jari Kiviaho (VTT), Petteri Laaksonen (LUT-yliopisto), Seppo Niemi (Vaasan yliopisto), Annukka Santasalo-Aarnio (Aalto-yliopisto). Työtä johti professori Riitta Keiski Oulun yliopistosta. Lämmin kiitos kaikille!