Kesään ja lukemiseen liittyy joukko kliseitä: kesällä luetaan laiturilla, riippumatossa ja ahmitaan dekkareita. Kesälukeminen on akkujen lataamista, mutta myös talvella lukematta jääneen paikkailua.
Sander Gilmanilla ja minulla on meneillään hanke, jossa tarkastellaan lukijoiden omaa lukemisen historiaa. Jokaisella lukutaitoisella on omanlaisensa lukuhistoria. Hankkeemme osallistujiin kuuluu kirjailijoita ja kirjallisuudentutkijoita. Keskitymme lapsuuden ja nuoruuden lukemiseen eli vaiheisiin, jotka muodostavat lukemisen herkkyyskaudet. Nykyään näytetään ajateltavan, että jos ne menetetään, lapsesta tai nuoresta ei voi tulla lukijaa. Kiinnostava ja toivoa herättävä tulos on, että osallistujien joukossa on henkilöitä, joille ei lainkaan luettu lapsina – onpa mukana yksi, joka piti kirjaa ensi kerran kädessään alkaessaan koulun – ja silti heistä tuli lukemisen ammattilaisia!
Norman Holland esittää, että kaikilla lukijoilla on heille tyypillisiä identiteettiteemoja, joiden valossa he lukevat – he etsivät tarpeisiinsa vastaavia merkityksen aihioita tekstistä ja luovat siihen koherenssia niiden varassa. Gerald Prince on kertonut etsivänsä toistamiseen rahaan ja kertomiseen liittyviä teemoja ja merkitysrakenteita. Hollandin näkemys on kiistelty, ja ennen kuin mikään identiteettiteeman kaltainen voi muodostua lukemisen perustaksi tarvitaan lukukokemuksia. Aineistomme valossa piirtyy esiin monivivahteinen kuva siitä, että varhaisilla lukukokemuksilla on ajattelua ja tunteita ja maailmassa olemista muovaava ja suuntaa-antava vaikutus nuoriin lukijoihin. Joskus se voi kiteytyä käänteentekevän kirjan järisyttävään vaikutukseen, toisinaan vaikutus on vaikeasti havaittava kuten eräälle osallistujalle, joka hämmästykseensä huomasi pukeutuvansa aikuisena samankaltaisiin vaatteisiin kuin Maija Karman piirtämät päähenkilöt Anneli Kurenniemen Onneli ja Anneli -kirjoissa.
Tavoitteeni on saada juuri sinut miettimään omaa lukuhistoriaasi. Mitä muistat sinulle luetuista kirjoista? Kuka sinulle luki? Mitä luit opittuasi lukemaan? Millainen vaikutus kirjoilla on ollut sinuun? Kesäkirjojen äärellä on antoisaa pohtia tällaisia kysymyksiä. Ne voivat tuoda mieleen monenlaisia muistoja, assosiaatioita ja oivalluksia. Ne syventävät kokemusta itsestä lukijana.
Professori Heta Pyrhönen
Kirjoittaja on Suomalaisen Tiedeakatemian hallituksen jäsen ja Helsingin yliopiston yleisen kirjallisuustieteen professori