Kuluneen syksyn aikana sosiaalisessa mediassa ja muutamien päättäjien esiintuomana esiintyi näkemyksiä tieteen ja tutkimuksen hyödyllisyydestä ja vain hyödyllisen tutkimuksen resursoinnista. Tämä sai tutkijat positiivisena vastareaktiona kertomaan tutkimuksistaan ja niiden tavoitteista. Samalla on laajasti keskusteltu ja elinkeinoelämää myöten otettu kantaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan (TKI) tärkeydestä ja merkityksestä Suomen hyvinvoinnille ja menestykselle. Hallitusohjelmaa myöten tavoitteet on asetettu korkealle, mutta niistä ollaan nykyresurssein varsin kaukana ja huolestuttavasti jopa loittonemassa. TKI:n kehittämistä ja resursointia pohtimaan perustettiin kesäkuussa 2021 parlamentaarinen työryhmä, joka luovutti loppuraporttinsa toimenpiteistä juuri joulun alla. Siinä sitoudutaan – säätämällä erityinen T&K rahoituslaki – nostamaan TKI-rahoitusta 4 %:iin bkt:stä vuoteen 2030 mennessä, josta julkinen sektori kattaa yhden kolmanneksen ja yksityinen sektori kaksi kolmannesta. Hyvä näin, mutta miten tämä toteutetaan?
Niin päättäjien kuin kriittisten some-keskustelijoidenkin olisi hyödyllistä tuntea historiaa, eli miten rakennettiin nykymuotoinen tieteelliseen tutkimukseen ja sen tuottamaan tietoon perustuva kansakunnan vauraus ja hyvinvointi. Sen arkkitehtina pidetään Yhdysvaltain presidentti F. D. Rooseveltin vaikutusvaltaista tieteellistä neuvonantajaa Vannevar Bushia, joka toisen maailmansodan päättyessä laati vuonna 1945 muistion ”Science: The Endless Frontier” kuroakseen umpeen Euroopan etumatkaa tieteessä. Tämä muistio on tulevaisuusvisio kansakunnan menestymiselle ja vaurauden kehittymiselle. Siinä Bush korostaa tieteellisen tutkimuksen ensiarvoista merkitystä kansalaisten terveydelle, turvallisuudelle ja hyvinvoinnille.
Kuluneen runsaan 75 vuoden ajan Yhdysvallat on toteuttanut muistion visioita ja tulokset puhuvat puolestaan. Muistion visiot ovat edelleenkin hyvin ajankohtaisia, kun etsitään ratkaisuja tämän päivän ongelmiin, kuten ilmastonmuutokseen, pandemioihin ja muihin terveydellisiin haasteisiin, sosiaalisiin haasteisiin tai digitaalisen murroksen aiheuttamiin teknososiaalisiin ja kyberturvallisuuteen liittyviin haasteisiin. Muistiossa on mielestäni tiivistetty TKI:n perusidea ja toimintatapa ja siinä korostuu tieteellisen tutkimuksen kautta syntyvän uuden tiedon merkitys ensisijaisena yhteiskunnallisen kehityksen ja hyvinvoinnin moottorina olosuhteista riippumatta. Uuden tieteellisen tiedon merkitys korostuu entisestään elin- ja toimintaympäristöjemme taitekohdissa, murroksissa ja kriiseissä. Varsinkin nyt, kun tieteellistä vertaisarvioitua tietoa haastaa sosiaalisesta mediasta tulviva vertaisarvioimaton misinformaatio ja disinformaatio eli luulo ja luulottelu. Saman asian tiivistää suomalainen sananlaskuviisaus, ”Luulo ei ole tiedon väärti”.
Mielestäni Vannevar Bushin muistion keskeisin visio on, että uutta tietoa ja ymmärrystä voidaan saada vain tekemällä riippumatonta, uteliaisuuteen perustuvaa tieteellistä perustutkimusta. Tämän tuloksena syntyy jatkuvasti kasvava tiedon ja ymmärryksen varanto, jota ilman ei voi taata kansakunnan terveyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin kehitystä. Tämä sisältää ajatuksen, että tieteellinen perustutkimus on lähtökohtaisesti hyödyllistä, koska se on perusta, jolle kehitys ja innovaatiot rakentuvat. Näiden edellytyksenä muistio korostaa tieteellisen perustutkimuksen tavoitteena olevan lisätä ymmärrystä tutkimuskohteen lainalaisuuksista ja riippuvuuksista, mikä puolestaan on edellytys uuden tiedon hyödyntämiselle ja soveltamiselle. Tulkitsen tämän tarpeena kasvattaa ymmärrystä ympäristöämme ilmiöihin ja osaamista löytämään ratkaisuja kohtaamiimme ongelmiin ja haasteisiin. Tätä voisi luonnehtia toisella suomalaisella sananlaskuviisaudella, ”Ei oppi ojaan kaada, eikä tieto tieltä työnnä”.
Näissä visioissa on kiteytetty TKI-toiminnan perusidea siten, että oikotietä Kehitykseen ja Innovaatioihin ei ole olemassa ilman Tieteellistä perustutkimusta. Tämän toteavat myös yliopistojen hallitusten puheenjohtajat ja elinkeinoelämä 21.6.2021 päivätyssä yhteisvetoomuksessaan: ”Yliopistoissa tehtävän tieteellisen ja pitkäjänteisen perustutkimuksen rooli myös TKI-toiminnan perustana on keskeinen. Teknisiä, sosiaalisia ja kulttuurisia innovaatioita syntyy korkeatasoisen perustutkimuksen pohjalta.”
Edellä sanottu resonoi Suomalaisen Tiedeakatemian tulevaisuusajatteluun arvokkaasta, vaikuttavasta, yhteisöllisestä, kestävästä ja uusiutuvasta tieteestä yhteiskunnan, ympäristön, talouden, turvallisuuden ja kaikkien meidän hyväksi. Tiedeakatemia ilmoittautuu mukaan toteuttamaan parlamentaarisen työryhmän toimenpiteitä tieteen parhaaksi ja yhteiskunnan hyväksi.
Professori Kimmo Kaski
Suomalaisen Tiedeakatemian esimies