Tiedeakatemia järjesti sisäministeriön kanssa Tiedesparrauksen, jossa tutkijat ja valmistelijat tarkastelivat yhdessä Suomen kansallisen riskiarvion laatimista. Sparrauksen kohteena oli tällä kertaa itse menetelmä, jolla riskiarvio laaditaan.
Tiedesparraus on tutkijoiden ja päättäjien välistä vuorovaikutuksellista tiedetukea, jonka avulla vahvistetaan politiikkavalmistelun tietopohjaa.
Miten riskejä tunnistetaan ennakoivasti?
Kansallisessa riskiarviossa tunnistetaan riskejä, joilla on laajaa kansallista merkitystä yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen kannalta. Sen tavoite on ennakoida Suomeen kohdistuvia suhteellisen äkillisiä tapahtumia, jotka vaativat normaalista poikkeavia toimia. Riskiarvio päivitetään kolmen vuoden välein.
Alkuvuonna 2026 viisi tutkijaa kokoontui keskustelemaan sisäministeriön valmistelijoiden kanssa siitä, miten Suomen kansallisen riskiarvion menetelmiä voisi kehittää. Mukana oli osaamista esimerkiksi systeemianalyysistä, turvallisuusjohtamisesta, ennakoinnista sekä riskianalyysien toteuttamisesta.
Työpajassa tarkasteltiin esimerkiksi riskinarviointiprosessin tietoaukkoja sekä toimintaympäristön muutoksia, jotka voivat tulevaisuudessa haastaa nykyiset menetelmät. Esiin nousi muun muassa hitaiden trendien tunnistamisen vaikeus sekä se, miten riskiarvio itsessään ohjaa sitä, mihin uhkiin yhteiskunta varautuu.
Nelikenttä kuvaa Tiedesparrauksessa tunnistettuja riskiarvion menetelmiin liittyviä epävarmuuden asteita. Bow-tie on visuaalinen riskinarviointimenetelmä, joka auttaa hahmottamaan riskien syitä ja seurauksia sekä keinoja hallita niitä. Työpajassa nelikenttä toimi ajattelun ja keskustelun tukena.
Menetelmän stressitestaaminen edisti sisäministeriön työtä
Tiedesparrauksia on toteutettu paljon keskittyen valmistelun sisältöihin, mutta metodologiakysymykset ovat harvinaisempia. Onko tällaisten sparrausaiheiden välillä jotain eroa?
“Tiedevälittäjän näkökulmasta menetelmien sparraaminen tarjoaa haastetta, sillä käsitteet ovat usein alakohtaisia ja siksi tiedevälittäjille uusia”, kertoo Tiedesparrauksen toinen fasilitaattori Laura Väliniemi.
Entä miltä riskiarvion stressitestaaminen näyttää tutkijan silmin? Vaasan yliopiston tutkijatohtori Ville-Pekka Niskanen osallistui työpajaan sosiaali- ja terveyshallintotieteiden näkökulmasta.
“Pääsin soveltamaan tutkijan osaamistani ministeriön valmistelutyön konkreettiseen kontekstiin. Stressitestaaminen haastoi pohtimaan, miten tieteellinen tieto ja tutkimusmenetelmät voivat aidosti tukea päätöksenteon valmistelua, todelliset käytännön tarpeet ja reunaehdot huomioiden”, Ville-Pekka Niskanen kommentoi.
”Tiedesparrauksen tulosten soveltajan näkökulmasta tilaisuus oli arvokas. Saimme uusia näkökulmia ja toisaalta keskustelu vahvisti omia arvioitamme siitä mitä pitää kehittää”, toteaa neuvotteleva virkamies Ville Autero sisäministeriöstä.
Tutustu Tiedesparrauksen työpajan yhteenvetoon täältä.
Tiedesparraukseen osallistuivat: Anna-Mari Heikkilä (VTT), Yrjö Myllylä (Turun yliopisto), Ville-Pekka Niskanen (Vaasan yliopisto), Ahti Salo (Aalto-yliopisto), Sirpa Virta (Tampereen yliopisto), Ville Autero (sisäministeriö) ja Anni Kurunsaari (sisäministeriö).
Suomalaisen Tiedeakatemian työ toteutettiin osana Jane ja Aatos Erkon säätiön rahoittamaa Ilmiökartta-hanketta.
Kiinnostaako Tiedesparraus? Ota meihin yhteyttä:
Linda Lammensalo
Asiantuntija, tiede ja päätöksenteko
Puhelin: +358 50 308 7726
linda.lammensalo@acadsci.fi
Tiedevälittäminen, erityisesti vuorovaikutustyö
Laura Väliniemi
Asiantuntija, tiede ja päätöksenteko
Puhelin: +358 40 091 0978
laura.valiniemi@acadsci.fi
Tiedevälittäminen, erityisesti vuorovaikutustyö