Perusopetuksen oppimistulokset ovat olleet Suomessa laskussa jo pitkään. Opetus- ja kulttuuriministeriön oppimistulostyöryhmän tehtävänä oli laatia esitys kehittämistarpeista ja toimenpiteistä oppimistulosten kääntämiseksi nousuun. Tiedeakatemia toteutti ministeriön kanssa kaksivaiheisen tiedeyhteistyön, jossa vahvistettiin työn tietopohjaa tutkitulla tiedolla.
Hallitusohjelma ohjaa politiikkatoimien valmistelijoita hyödyntämään tiedeyhteisön asiantuntemusta laajasti. Oppimistulostyöryhmässä osallistettiin rohkeasti tutkijoita työn tietopohjan vahvistamiseen.
”Tutkijoiden kuuleminen on olennainen osa valmistelua taustoituksesta toimenpide-esitysten muotoilemiseen saakka. Uusimman tutkimustiedon hyödyntämisessä korostuu jatkuva vuoropuhelu tutkimuskentän kanssa”, toteaa opetusneuvos Tommi Karjalainen opetus- ja kulttuuriministeriöstä.
Tiedeakatemia tuotti yhdessä tutkijoiden kanssa tietokoosteen opetuksen keinoista tukea oppimista, joka oli yksi työn aihealueista. Lisäksi yhteistyöhön kuului Tiedesparraus-keskustelu, jossa stressitestattiin toimenpide-ehdotusluonnoksia. Stressitestaus tarkoittaa valmisteluluonnosten kriittistä tarkastelua, esimerkiksi tietoaukkojen, väärien oletusten sekä vaihtoehtoisten mahdollisuuksien näkökulmasta.
Tietokooste kokosi tutkijoiden ehdotuksia oppimista tukeviksi keinoiksi
Oppimistuloksiin peruskoulussa vaikuttavat monet asiat, mutta voimaikkaimmin siihen on yhteydessä lasten sosioekonominen perhetausta. Oppimistulostyöryhmässä havaittiin, että työn tueksi olisi hyvä saada lisätietoa luokkahuoneessa tapahtuvien asioiden eli varsinaisten opetustilanteiden osalta: millaiset opetuksen keinot voivat tukea oppimista? Tiedeakaetemian kokoama tietokooste käsitteli opetuksen keinoja erityisesti suomen kielen ja kirjallisuuden sekä matematiikan opetuksessa.
”Pedagogisen luokkahuonetutkimuksen kartoitus oli meille erittäin hyvä lisä tietoperustan vahvistamiseksi. Tutkimusten havainnot tukivat hyvin myös laajempaa yhteiskunnallista keskustelua yhteisöllisyyden merkityksestä”, arvioi Minna Polvinen, neuvotteleva virkamies opetus- ja kulttuuriministeriöstä.
Tiedesparraus toi tiedon katvealueet näkyviin
Tiedesparrausta varten koottiin monitieteinen tutkijajoukko, jossa olivat edustettuna erityispedagogiikka, kliininen psykologia, kasvatussosiologia, kielikasvatus sekä kasvatuspsykologia. Keskusteluun osallistuivat työryhmää koordinoivat valmistelijat.
”Sparrauksen hyöty oli erityisesti näkökulmien laajennus eri tieteenaloille. Oppimisen edistämistä voi lähestyä hyvinkin erilaisista näkökulmista”, kuvaa Tommi Karjalainen Tiedesparrauksen hyötyä.
Työpajassa tunnistettiin esimerkiksi, että nykyinen tutkimustieto ei tunne kaikkia yhteyksiä oppilaiden henkisen hyvinvoinnin ja oppimistulosten välillä. Epävarmuutta liittyy myös oletukseen, jonka mukaan kodin vastuun lisääminen tukisi kaikkia oppilaita tasavertaisesti. Heikko signaali, johon toimenpiteissä olisi hyvä varautua on, että sosioekonomisten erojen lisääntyessä kansallisten toimenpiteiden teho saattaa laskea merkittävästi.
Lue lisää tietokoosteen sisällöistä: Tutkijat ehdottavat keinoja perusopetuksen oppimistulosten kääntämiseksi nousuun
Tietokoosteeseen osallistuivat: Mikko Aro (Jyväskylän yliopisto), Riitta Juvonen (Helsingin yliopisto), Tuire Koponen (Jyväskylän yliopisto), Heidi Krzywacki (Helsingin yliopisto), Pirjo Kulju (Tampereen yliopisto), Leea Lakka (Itä-Suomen yliopisto), Hannu Savolainen (Itä-Suomen yliopisto) ja Tanja Äärelä (Lapin yliopisto).
Tutustu Tiedesparrauksen keskustelujen yhteenvetoon: Havaintoja Tiedesparrauksen keskusteluista
Tiedesparraukseen osallistuivat: Mikko Aro (Jyväskylän yliopisto), Tuija Aro (Jyväskylän yliopisto), Anna Kristiina Kokko (Itä-Suomen yliopisto), Sonja Kosunen (Itä-Suomen yliopisto), Elisa Repo (Jyväskylän yliopisto), Mari-Pauliina Vainikainen (Tampereen yliopisto), Tommi Karjalainen (Opetus- ja kulttuuriministeriö), Pia Kola-Torvinen (Opetushallitus), Jukka Marjanen (Kansallinen koulutuksen arviointikeskus) ja Minna Polvinen (Opetus- ja kulttuuriministeriö).
Suomalaisen Tiedeakatemian työ toteutettiin osana Jane ja Aatos Erkon säätiön rahoittamaa Ilmiökartta-hanketta.
Lisätietoa yhteistyöstä:
Annina Ala-Outinen
Asiantuntija, tiede ja päätöksenteko
Puhelin: +358 50 327 0032
annina.ala-outinen@acadsci.fi
Tiedevälittäminen ja viestintä