Suomeen on tällä hetkellä suunnitteilla yli 20 miljardin euron edestä datakeskusinvestointeja. Investointisummista ei voi suoraan päätellä, kuinka paljon taloudellista hyötyä datakeskuksista on Suomelle. Jotta datakeskusinvestoinnista olisi kunnalle mahdollisimman paljon hyötyä, tulee kuntapäättäjien huomioida paikallinen elinkeinorakenne, datakeskuksen elinkaari ja ympäristövaikutukset. Näin arvioivat eri tieteenalojen tutkijat Suomalaisen Tiedeakatemian tuoreessa tiedeiskussa.
Valmistelussa olevan EU:n pilvi- ja tekoälykehityslain tavoitteena on vähintään kolminkertaistaa eurooppalainen datakeskuskapasiteetti seuraavien 5–7 vuoden aikana. Suomi on datakeskustoimijoiden näkökulmasta hyvä investointikohde, sillä sähkö on kansainvälisesti vertailtuna halpaa ja puhtaasti tuotettua, sopivia tontteja on saatavilla ja viileä ilmasto sekä runsaat vesivarannot helpottavat palvelinsalien jäähdytystä.
Datakeskukset kuluttavat paljon sähköä, mutta niiden taloudelliset vaikutukset ovat vaikeasti hahmotettavia. Keskustelua ja kysymyksiä herättävät erityisesti datakeskuksiin syntyvien pysyvien työpaikkojen määrä ja laatu sekä se, syntyykö datakeskusten ympärille tuotekehitystä tai muuta korkean tuottavuuden toimintaa.
Suomalaisen Tiedeakatemian julkaisema tiedeisku tarjoaa eri alojen tutkijoiden asiantuntija-arvioihin perustuvan tilannekuvan datakeskusten mahdollisuuksista ja riskeistä Suomelle ja yksittäisille kunnille. Se sisältää myös kuntapäättäjille suunnatun muistilistan datakeskushankkeiden arvioinnin tueksi.
Mitä datakeskushankkeet tuottavat Suomelle?
Vaikka suuret datakeskusinvestoinnit ovat arvoltaan jopa miljardiluokkaa, Business Finlandin arvion mukaan datakeskuksen investointisummasta vain 10–30 prosenttia jää Suomeen.
Datakeskushankkeen suunnittelussa ja kannattavuuden arvioinnissa keskeisiä huomioitavia asioita ovat tutkijoiden mukaan:
- Verotuloja ei kannata yliarvioida. Vaikka datakeskusyhtiön maksama kiinteistövero on kunnalle varma tulonlähde, kansainväliset yhtiöt voivat konsernirakenteita hyödyntävin keinoin vaikuttaa siihen, kuinka paljon yhteisöveroja niiden täytyy maksaa Suomeen.
- Datakeskusinvestoinnin alueellinen hyöty riippuu alueen elinkeinorakenteesta eli siitä, kuinka paljon voidaan hyödyntää paikallista työvoimaa ja yrityksiä. Erityisesti rakennusvaihe luo työpaikkoja. Paikallista työvoimaa voidaan myös kouluttaa datakeskuksen tarpeisiin.
- Datakeskuksen elinkaari ja mahdollinen käytöstä poistuminen tulee huomioida etukäteen, koska teknologinen kehitys on nopeaa ja datakeskusten kytkeminen osaksi kaukolämmitystä voi aiheuttaa riippuvuussuhteen.
- Datakeskus ei luo datataloutta. Tutkimukseen ja yritysten tuotekehitykseen tarkoitetut yhteiskäyttöiset datakeskukset voivat kuitenkin edesauttaa datatalouden ja tekoälyn kehitystä.
- Datakeskukset lisäävät sähkön kysyntää. Jos uutta sähköntuotantokapasiteettia ei rakenneta samaa tahtia kulutuskapasiteetin kanssa, voi kulutuksen kasvu nostaa sähkön hintaa myös muille käyttäjille. Datakeskusten kyky osallistua kysyntäjoustoon riippuu datakeskustoimijan bisnesmallista ja datakeskuksen käyttötarkoituksesta.
Tiedeisku on koostettu haastattelemalla aiheeseen perehtyneitä tutkijoita eri tieteenaloilta ja yliopistoista. Työhön osallistuneet tutkijat:
- Kari Hiekkanen, yliopettaja/Haaga-Helia-ammattikorkeakoulu, vieraileva tutkija/Aalto-yliopisto
- Jussi Kangasharju, professori/Helsingin yliopisto
- Teemu Makkonen, professori/Itä-Suomen yliopisto
- Jukka Manner, professori/Aalto-yliopisto
- Toni Selkälä, tutkijatohtori/Turun yliopisto
- Iivo Vehviläinen, työelämäprofessori/Aalto-yliopisto
Lisätietoa:
Annina Ala-Outinen
Asiantuntija, tiede ja päätöksenteko
Puhelin: +358 50 327 0032
annina.ala-outinen@acadsci.fi
Tiedevälittäminen ja viestintä
Antti Kailio
Asiantuntija, tiede ja päätöksenteko
Puhelin: +358 40 174 9616
antti.kailio@acadsci.fi
Tiedevälittäminen, erityisesti kirjallisten tietokoosteiden tuottaminen
Työ on toteutettu osana Jane ja Aatos Erkon Säätiön rahoittamaa ilmiökartta -hanketta.