Ukrainan sodan vaikutukset ovat ulottuneet syvälle yhteiskuntaan ja koskettaneet dramaattisesti myös maan tiedeyhteisöä. Laboratorioita on tuhoutunut, infrastruktuuria vaurioitunut ja monet tutkijat ovat joutuneet lähtemään maasta. Vaikeista olosuhteista huolimatta Ukrainan tutkijat pyrkivät jatkamaan työtään. Tässä tilanteessa kansainvälisen tiedeyhteisön tuki on välttämätöntä.
Maaliskuussa 2025 ETH Zürichin isännöimässä seminaarissa “Strengthening Ukraine’s Science and Innovation System: A Workshop” kokoontui tiedetoimijoita ja hallinnon edustajia Yhdysvalloista, Euroopasta ja Ukrainasta keskustelemaan siitä, miten Ukrainan tiede- ja innovaatiojärjestelmä voi selviytyä kriisistä ja löytää uuden suunnan. Seminaarissa tunnistettiin useita tapoja, joilla kansainvälinen tiedeyhteisö voi osoittaa tukeaan. Samalla on syytä pohtia, mikä voisi olla Suomalaisen Tiedeakatemian rooli tässä kokonaisuudessa.
Konkreettisia tapoja tuen osoittamiseen
Kansainvälinen tiedeyhteisö voi osoittaa tukeaan monella eri tavalla; yksi keskeinen keino on kahdenvälisten yhteistyöhankkeiden vahvistaminen Ukrainan yliopistojen, tiedeakatemian ja tutkimuslaitosten kanssa. Esimerkiksi Yhdysvaltain tiedeakatemia (NAS) selvittää Fulbright-järjestelmän kaltaista ohjelmaa, joka tarjoaisi kansainvälisille tutkijoille mahdollisuuden vierailla Ukrainassa pitkiä ajanjaksoja. Myös Suomalaisella Tiedeakatemialla on mahdollisuus osallistua tähän työhön – erityisesti tukemalla nuorten ukrainalaisten tutkijoiden integroitumista kansainvälisiin verkostoihin ja tutkimusyhteisöihin.
Kansainvälisiin koalitioihin osallistuminen tarjoaa lisäksi väylän tukea Ukrainan tutkimusinfrastruktuurin jälleenrakentamista, tutkijayhteisön vahvistamista ja kansallisen tiedeneuvontajärjestelmän kehittämistä. Suomalaisella Tiedeakatemialla voisi tässä olla merkittävä rooli erityisesti monitieteisen kansainvälisen tiedeneuvonnan kehittäjänä. Tiedeneuvonnan modernit ratkaisut tarjoavat päätöksentekijöille tutkittua tietoa nopeasti ja tehokkaasti. Siis juuri sitä, mitä tarvitaan kriisin keskellä tehtävien ratkaisujen tueksi.
Myös tiedediplomatian vahvistaminen on tärkeä tapa tukea. Tämä tarkoittaa Ukrainan tukemisen merkityksen esiin nostamista päättäjien suuntaan myös kansallisesti sekä huolenpitoa siitä, että Ukrainan tiedeyhteisö säilyy osana kansainvälisiä tiedeverkostoja. Suomalaisella Tiedeakatemialla on kokemusta tämänkaltaisesta vaikuttamistyöstä, muun muassa yhteistyöstä Suomen valtionhallinnon kanssa.
Erityistä merkitystä on tiedeakatemioiden aineettomalla pääomalla
Zürichin seminaari opetti, että tieteen jatkuvuus ja kehittäminen on merkityksellistä Ukrainan pitkän aikavälin vakaudelle. Tieteen kautta voidaan löytää ratkaisuja sodan aiheuttamiin yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin haasteisiin sekä rakentaa perustaa tulevaisuuden kasvulle. Tämä edellyttää sekä inhimillisen pääoman (”human capital”) että intellektuaalisen pääoman (”intellectual capital”) vahvistamista.
Ukrainan tieteen tukeminen ei ole pelkästään tieteellinen vaan myös inhimillinen ja yhteiskunnallinen tehtävä. Moninaisen tuen ytimessä on ajatus siitä, että koulutuksen, tutkimuksen ja kansainvälisen yhteistyön kautta voidaan rakentaa pysyvämpiä rakenteita, joilla tuetaan rauhaa, oikeudenmukaisuutta ja jälleenrakennusta.
Tässä työssä tiedeakatemioiden vahvuus ei ole vain taloudellisissa resursseissa vaan ennen kaikkea niiden aineettomassa pääomassa: asiantuntijuudessa, monitieteisyydessä ja laajoissa kansainvälisissä verkostoissa. Suomalaisella Tiedeakatemialla on mahdollisuus tuoda näitä resursseja yhteiseen käyttöön – esimerkiksi tarjoamalla asiantuntijoita kansainvälisiin työpajoihin, rakentamalla yhteistyötä NAS:n ja Saksan Leopoldinan kanssa sekä jatkamalla työtä tiedeneuvonnan vahvistamiseksi myös Suomessa.
Tieteellä on merkitystä Ukrainan jälleenrakentamisessa
Tieteen merkitys Ukrainan jälleenrakennuksessa ansaitsisi näkyä nykyistä vahvemmin myös Suomen poliittisessa keskustelussa. Tiede ei tällä hetkellä ole osa Suomen Ukrainan-tukipaketteja, mutta sillä voisi olla tärkeä rooli osana kestävää ja tulevaisuuteen suuntautuvaa tukea.
Kansainvälinen yhteisö on osoittanut, että tiede voi olla voimakas voima vakauden ja kehityksen tukemisessa. Myös Suomalaisella Tiedeakatemialla on mahdollisuus osallistua tähän työhön antamalla omaa asiantuntemustaan ja verkostojaan jälleenrakennustyön käyttöön. Ukrainan tiedeyhteisön tukeminen on sijoitus rauhaan, vakauteen ja tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Kansainvälinen tiedeyhteisö – Suomi mukaan lukien – voi tehdä paljon sen eteen, että tutkimus ja koulutus säilyvät osana Ukrainan jälleenrakennusta. Pienilläkin teoilla voi olla kauaskantoisia seurauksia.
Pekka Aula
Suomalaisen Tiedeakatemian pääsihteeri
Kirjoitus on julkaistu Suomalaisen Tiedeakatemian Vuosikirjassa.