Suomalainen Tiedeakatemia julkaisee kokonaisuudessaan tieteen akateemikkojen kirjeen (15.1.2025) tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multalalle. Kirje liittyy Suomen hallituksen joulukuussa 2024 eduskunnalle antamaan esityksen Suomen Akatemiaa koskevan lain muuttamiseksi. Esitykseen sisältyy lisäys tutkimuksen sisältöä koskeviin Akatemian tehtäviin.
15 01 2025
Arvoisa Tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala,
Hallitus antoi 19.12. eduskunnalle esityksen Suomen Akatemiaa koskevan lain muuttamiseksi (HE 209/2024 vp). Esitykseen sisältyy lisäys tutkimuksen sisältöä koskeviin Akatemian tehtäviin. Nykyisen lain (6.4.2018/213) 2 §:ssä Suomen Akatemian tehtäviksi on määritelty:
1) edistää tieteellistä tutkimusta ja tutkimusedellytyksiä sekä niiden hyödyntämistä rahoittamalla niitä ja osallistumalla kansainväliseen yhteistyöhön;
2) toimia asiantuntijana tiedepolitiikan kehittämisessä ja toimeenpanossa;
3) suorittaa muut asiantuntijatehtävät, joista säädetään valtioneuvoston asetuksella tai jotka opetus- ja kulttuuriministeriö sille antaa.
Tähän ehdotetaan lisättäväksi uusi 2 momentti:
”Edellä 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettujen tehtävien hoitaminen ei saa olla ristiriidassa Suomen kansallisen turvallisuuden, Suomen kansainvälisten velvoitteiden tai Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kanssa”.
Esityksessä tehdään selväksi, että uuden momentin tarkoituksena on koskea myös tutkimusvarojen myöntämistä.
Me allekirjoittaneet kaikki neljätoista tieteen akateemikkoa olemme huolissamme esityksestä, joka rikkoo yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa harjoitettavan tutkimuksen vapautta.
Ymmärrämme hyvin vaatimukset, joita muuttunut kansainvälinen turvallisuustilanne kohdistaa myös tutkimukseen. On selvää, että Akatemian rahoittama tutkimus ei saa palvella Suomen turvallisuutta vaarantavia tarkoitusperiä. Esimerkiksi turvallisuuden kannalta tärkeitä tutkimustuloksia ei tule luovuttaa tahoille, jotka voivat käyttää niitä Suomea vahingoittavalla tavalla. Sama koskee tutkimustuloksia, jotka voivat rikkoa Suomen kansainvälisiä velvoitteita.
Haluamme kuitenkin tuoda esiin, että useimmilla tieteenaloilla on hyväksytty periaatteita, joilla on jo pyritty turvaamaan tutkimuksen vastuullisuutta. Tutkimustyön reunaehdot on myös kirjattu tutkimusetiikkaan ja eritasoisiin suosituksiin. Nämä periaatteet jo sellaisenaan edellyttävät, ettei tutkimus saa olla ristiriidassa Suomen turvallisuuden kanssa.
Sitä vastoin viittaus mahdolliseen ristiriitaan ”Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kanssa” on liian yleisluonteinen ja epämääräinen sekä altis väärinkäytöksille, jotta sitä olisi syytä kirjoittaa lakiin. Muotoilu olettaa, että on olemassa pysyvä ”virallinen” ulko- ja turvallisuuspolitiikka, jonka nojalla voidaan rajata yksittäisiä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevia tutkimusaiheita. Näinhän ajatellaan autoritaarisissa valtioissa ja ehkä ajateltiin myös Suomessa joskus 1970-luvulla. Mutta demokraattisessa valtiossa ulko- ja turvallisuuspolitiikka on legitiimi ja tärkeä poliittisen keskustelun ja tutkimuksen kohde. Hallitukset vaihtuvat ja niiden mukana myös ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjaukset tulevat keskustelun kohteeksi. Tuskin mikään suomalainen poliittinen puolue haluaa valjastaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan alaa koskevan tutkimuksen seuraamaan kunakin hetkenä eri ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvissä asioissa tehtyjä ratkaisuja. Kuten muunkin päätöksenteon, myös ulko- ja turvallisuuspolitiikan tulee perustua tietoon ja tutkimukseen. Tästä seuraa, että alan tutkimustyössä tulee voida tarkastella erilaisia vaihtoehtoja ja myös kritisoida jo valittuja ulko- ja turvallisuuspolitiikan ratkaisuja.
Pidämme selvänä, että tehty esitys on ristiriidassa Perustuslain 16 §:n 3-kohdan kanssa, jonka mukaan ”[t]ieteen, taiteen ja ylimmän opetuksen vapaus on turvattu”. Säännöksen taustalla olevassa hallituksen esityksessä on myös todettu, että ”[t]ieteen vapauteen kuuluu sen harjoittajan oikeus valita tutkimusaiheensa ja -menetelmänsä. Tieteen suuntautumisen tulee toteutua ensisijaisesti tieteellisen yhteisön itsensä harjoittaman tieteen kritiikin kautta.” (HE 309/1993 vp. s. 64).
Siksi esitämme, että hallitus muuttaisi tekemänsä esityksen seuraavan muotoon:
”Edellä 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettujen tehtävien hoitaminen ei saa olla ristiriidassa Suomen kansallisen turvallisuuden tai Suomen kansainvälisten velvoitteiden kanssa”.
Kunnioittaen,
Tieteen akateemikot
Kari Alitalo
Eva-Mari Aro
Riitta Hari
Kaisa Häkkinen
Sirpa Jalkanen
Heli Jantunen
Martti Koskenniemi
Markku Kulmala
Heli Jantunen
Risto Nieminen
Ilkka Niiniluoto
Merja Penttilä
Arto Salomaa
Irma Thesleff