”Vaikka tieteen rahoitus on keskeistä, tulisi myös pohtia, mikä on vapaan tieteen arvo ja vapaasta tieteestä syntyvä arvo”, kirjoittaa puheenjohtajamme Tuula Linna. ”Olisikin syytä käynnistää tiedepoliittisen selonteon laatiminen. Siinä tieteilijöillä tulee olla merkittävä osallisuus.”
Tiedekentän uutiset ovat olleet viime aikoina hätkähdyttäviä: Tohtoriopiskelijoita seulotaan online-pohjaisilla kyvykkyystesteillä, joilla mitataan muun muassa mensamaista päättelykykyä, persoonallisuuspiirteitä, käyttäytymismalleja ja luetun ymmärtämistä. Tuhannen tohtorin jättipilotti on puolestaan johtanut siihen, että tohtorintutkinnon vaatimuksista ollaan valmiita joustamaan ”tohtoriksi yhdellä artikkelilla”-malliin.
Nämä uutiset ovat toki tiedemaailman pintalaineita, ja suurin osa professoreista ja muista tutkijoista jatkaa päivätyötään normaaliin tapaan. Mutta jonkinlaisia signaaleja ne ovat tiedepolitiikassa vallitsevasta hajanaisuudesta, joka vääjäämättä näkyy myös tutkimuksen tekemisen edellytyksissä.
Palautin mieleen, milloin viimeksi Suomessa on tehty tiedepoliittinen valtioneuvoston selonteko (VNS). Hämmästykseni oli suuri, kun en löytänyt ainoatakaan parin viime vuosikymmenen ajalta. Lähimmäksi osuivat koulutuspoliittiset selonteot (VNS 1/2021 vp ja 4/2006 vp) sekä selonteko tietopolitiikasta ja tekoälystä (VNS 7/2018 vp).
Valtioneuvoston selonteot ovat hallituksen eduskunnalle antamia poikkialaisia selvityksiä. Uusin selonteoista on kulttuuripoliittinen selonteko (VNS 8/2024 vp). Sen tekemiseen osallistui suuri määrä taiteilijoita ja eri alojen kulttuuriväkeä.
Selonteot ovat harvoja mekanismeja, joilla valtion hallinto ja substanssisektori voivat yhdessä tuottaa kokonaisvaltaisen näkemyksen jonkin yhteiskunnallisen osa-alueen tilanteesta ja tavoitteista. Parlamentaarisen TKI-työryhmän raportti keskittyy pääosin tieteen rahoituksen kysymyksiin. Vaikka tieteen rahoitus on keskeistä, tulisi myös pohtia esimerkiksi, mikä on vapaan tieteen arvo ja vapaasta tieteestä syntyvä arvo. Olisikin syytä käynnistää tiedepoliittisen selonteon laatiminen. Siinä tieteilijöillä tulee olla merkittävä osallisuus. Maamme neljään tiedeakatemiaan kuuluu suuri määrä yhteiskuntamme eturivin tieteilijöitä, jotka auliisti antaisivat osaamisensa käyttöön. Samassa yhteydessä olisi aiheellista arvioida myös yliopistolain toimivuutta sekä katsoa, mitä kuuluu korkeakoulujen valtakunnallisen rahoitusmallin uudistamiselle.
Rauhaisaa talven juhla-aikaa!
Professori Tuula Linna
Suomalaisen Tiedeakatemian puheenjohtaja