Belgia toimii kevätkaudella 2024 EU:n puheenjohtajamaana. Jaakko Kuosmanen oli puhujana toukokuussa belgium24-konferenssissa Brysselissä.

Kokemuksia kentältä: Tiede ja päätöksenteko -toiminta herättää kansainvälistä huomiota

Suomalaisen Tiedeakatemian akatemiasihteeri Jaakko Kuosmanen on alkuvuodesta matkustanut ahkerasti vieraillen muun muassa Kanadan Montrealissa, Sveitsin CERN-tutkimuskeskuksessa ja Ruandan Kigalissa. Tiedeakatemia on kutsuttu puhumaan myös EU-komissioon, Tšekkiin, Singaporeen ja Saksaan. Jaakko kertoo, millaisen vastaanoton työmme tieteen ja päätöksenteon rajapinnassa on maailmalla saanut.

Työmme on jatkuvaa uuden opettelua. Vaihdamme paljon ajatuksia tieteen vaikuttavuudesta ja kokemuksia tekemisistämme niin ulkomaisten tiedeakatemioiden kuin muidenkin sidosryhmien kanssa. Aktiivisen keskustelun avulla vahvistamme ymmärrystä eri puolilla maailmaa tapahtuvasta kehityksestä ja askarruttavista asioista.

Suomalaisen Tiedeakatemian edistyksellinen tekeminen ja ajattelu usein yllättää kansainväliset kollegat. Erityiskiitosta saamme siitä, että haastamme tiedeakatemioiden perinteistä raporttimallia vaikuttavuuden menetelmänä.

Perinteisessä raporttimallissa tiedeakatemiat tekevät itsenäisesti tieteellisten työryhmien avulla raportteja eli tietosynteesejä, joihin saatetaan sisällyttää politiikkasuosituksia. Näillä riippumattomilla raporteilla yritetään vaikuttaa politiikan suuntaan.

Toimintamallin käytännön toimivuutta ei juuri kyseenalaisteta. Monet tiedeakatemiat eivät myöskään tiedä, kuinka paljon heidän raporttejaan luetaan tai onko niillä mitään vaikutusta. Pelkät raportit eivät kuitenkaan ratkaise mitään. Jos raportit olisivat ratkaisu, olisi ilmastonmuutoskin jo ratkaistu. Tarvitaan siis uudenlaisia tekemisen tapoja.

Tiedeakatemian tieteen ja päätöksenteon asiantuntijat Science for Policy in Europe -konferenssissa Brysselissä

Suomalaisen Tiedeakatemian tiede ja päätöksenteko -toiminnan ytimessä ovat uudenlaiset dialogin muodot ja työkalut, ohjeistukset vuoropuhelun laadun parantamiseksi, tutkijoiden vaikuttamisosaamisen vahvistaminen sekä uusien teknologioiden hyödyntäminen. Tiedesparraus, nuorten tutkijoiden vaikuttavuuskoulutus, Tutkijan käsikirja sekä työmme tekoälyn parissa puhuttavat paljon. Toki tuotamme myös laaja-alaisia, eri tiedonlajeja kokoavia raportteja, joita kutsumme ilmiökartoiksi.

“En olisi uskonut, että tiedeakatemiat tekevät näin hienoja juttuja”, kuulemme ajoittain kansainvälisiltä sidosryhmiltämme. Vaikka resurssimme ovat verrattain pienet, kykenemme yhdistämään korkealaatuisen tieteen, uudenlaiset vaikuttavuuden toimintatavat ja vahvat yhteydet korkeimpaan valtionjohtoon.

Jaakko Kuosmanen Sveitsin Tiedeakatemian SCNATin Sustainability Science -foorumissa.

Tänä keväänä kansainvälisellä rintamalla on tapahtunut erityisen paljon ja olemme kokeneet suurta onnistumisen iloa. Olemme inspiroineet EU-komissiota perustamaan seitsemän maan tiedeneuvonnan kehittämishankkeen. Tuottamiamme materiaaleja ja ohjeistuksia tieteen vaikuttavuuden edistämiseksi on otettu käyttöön Sveitsissä ja Kanadassa. Eri maiden tiedeakatemiat ovat kääntäneet raporttejamme tekoälyllä. Erityisen hienoa oli, että Yhdysvaltojen ja Iso-Britannian ulkoministerien päätiedeneuvonantajat halusivat henkilökohtaiset esitelmät ennakointityöstämme. Toimintaamme voisikin siis luonnehtia kansainvälisesti yleishyödylliseksi.

Missionamme on, että Suomessa tehdään maailman viisaimmat yhteiskunnalliset päätökset. Samalla haluamme olla kansainvälinen suunnannäyttäjä, joka edistää tietopohjaista päätöksentekoa uusilla ja paremmilla tavoilla.

Jaakko Kuosmanen

akatemiasihteeri, Suomalainen Tiedeakatemia