Professori Peter Liljeroth Aalto-yliopistosta, akatemiatutkija Kaisa Matomäki Turun yliopistosta ja professori Minna Palmroth Ilmatieteen laitokselta ovat saaneet Suomalaisen Tiedeakatemian Väisälän palkinnon 2016.
Uransa aktiivivaiheessa olevalle, kannuksensa jo hankkineelle tutkijalle annettava palkinto myönnettiin 17. kerran. Palkinnon suuruus on 15.000 euroa.
Professori Peter Liljeroth, Aalto-yliopisto
Suomalainen Tiedeakatemia on myöntänyt vuoden 2016 Väisälän palkinnon professori Peter Liljerothille.
Professori Peter Liljerothin Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan laitoksella toimivan ryhmän tutkimusalue on kokeellinen nanotiede: molekyylitason mittakaavan rakenteiden ja niiden elektronisten ominaisuuksien tutkimus. Ryhmän työkaluja ovat matalien lämpötilojen tunnelointi- ja atomivoimaspektroskopia. Ryhmä on kunnostautunut erityisesti nanorakenteiden hallitussa valmistuksessa sekä niiden kuvantamisessa ja karakterisoinnissa. Liljerothin mittaukset paljastavat atomien ja molekyylien rakenteen ja elektronitiheydet ennennäkemättömällä tarkkuudella.
Esimerkki ryhmän viimeaikaisista saavutuksista ovat kaksiulotteiset grafeeninauhat ja yhdistelmärakenteet, jotka on valmistettu yksittäisten atomien tarkkuudella käyttämällä hyväksi kasvualustan pinnalla tapahtuvia polymerisaatioreaktioita.
Toinen esimerkki on yksittäisten atomien ja molekyylien kuvantaminen ja spektroskopia sekä niiden välisten kemiallisten reaktioiden hallittu ohjailu haluttujen kohdemolekyylien syntetisoimiseksi.
Peter Liljeroth on sukupolvensa johtavia nanotieteen tutkijoita. Hän on saanut vahvasti kilpaillun European Research Councilin (ERC) rahoituksen tutkimushankkeelleen. Hänen tutkimustyönsä on saanut laajaa näkyvyyttä muun muassa arvostetuissa Nature- ja Science-julkaisuissa.
Akatemiatutkija Kaisa Matomäki, Turun yliopisto
Suomalainen Tiedeakatemia on myöntänyt vuoden 2016 Väisälän palkinnon akatemiatutkija Kaisa Matomäelle.
Kaisa Matomäki on syntynyt vuonna 1985. Hän suoritti maisteriopinnot Turun yliopistossa tehden lopputyönsä lukuteoriasta vuonna 2005. Matomäki jatkoi opintojaan Lontoossa valmistuen tohtoriksi vuonna 2009. Hän on jatkanut tutkimuksiaan lukuteorian alalla, tällä hetkellä hän tekee tutkimusta Suomen Akatemian akatemiatutkijana. Hänet nimitettiin vuonna 2015 apulaisprofessoriksi Turun yliopistoon, mistä virasta hän on virkavapaana.
Marraskuussa 2016 Suomen Akatemia myönsi Kaisa Matomäelle akatemiapalkinnon tieteellisestä rohkeudesta. Lisäksi hänelle luovutetaan joulukuussa Intiassa vuoden 2016 SASTRA Ramanujan -palkinto, jonka hän jakaa yhteistyökumppaninsa kanssa. Palkinnon perusteluissa todetaan ytimekkkäästi: “Kaisa Matomäki is one of the strongest young analytic number theorists in the world today.“
Akatemiatutkija Matomäki on tehnyt laajasti ja rohkeasti yhteistyötä periaatteenaan, että myös matematiikan tutkimuksessa kokonaisuus voi olla osien summaa suurempi. Lukuteoriassa tutkitaan kokonaislukujen ominaisuuksia – niistä voidaan muodostaa kysymyksiä, jotka maallikkokin voi ymmärtää, mutta jotka ovat pitkään odottaneet ratkaisemista. Matomäki yhteistyökumppaniensa kanssa on löytänyt näihin lukuteorian ongelmiin uudenlaisia lähestymistapoja.
Professori Minna Palmroth, Ilmatieteen laitos
Suomalainen Tiedeakatemia on myöntänyt vuoden 2016 Väisälän palkinnon professori Minna Palmrothille.
Tutkimusprofessori Minna Palmroth johtaa Ilmatieteen laitoksen avaruustutkimusyksikköä.
Palmroth on kehittänyt ensimmäisenä maailmassa avaruussään simulaatiomallin, joka kattaa koko maan lähiavaruuden. Mallin avulla voidaan tutkia turbulenttien ilmiöiden vaikutusta magneettikehän suuren skaalan dynaamisiin prosesseihin. Supertietokoneella tehtävä simulointi on numeerisesti erittäin resurssi-intensiivistä. Tutkimusyö on herättänyt laajaa kansainvälistä kiinnostusta. Se on saanut myös European Research Councilin (ERC) rahoitusta.
Minna Palmroth on perustanut Ilmatieteen laitokselle operatiivisen avaruussääpalvelun, joka nyt toimii osana laitoksen sääpalvelua. Avaruussääpalvelu hyödyntää Palmrothin väitöskirjassaan kehittämää simulaatiomallia sekä Ilmatieteen laitoksen magneettisia ja revontulimittauksia. Operatiiviset avaruussääpalvelut ovat tällä hetkellä keskittyneet suurien avaruusvaltioiden avaruusorganisaatioihin, mutta niiden merkitys myös pienemmille maille ja avaruussektorin ulkopuoliselle teknologialle kasvaa nopeasti muun muassa paikannusteknologialle. Suomi ja Ilmatieteen laitos ovat kansainvälisessä eturintamassa paikallisten avaruussääpalveluiden kehittämisessä ja erittäin vahvasti verkottuneita kansainvälisiin toimijoihin, osaltaan Palmrothin verkostojen ja aktiivisen toiminnan tuloksena.
Minna Palmroth on myös aktiivinen yhteiskunnallinen keskustelija ja on panostanut vahvasti myös tieteen ja avaruustutkimuksen popularisointiin suurelle yleisölle. Hän toimii aktiivisesti muun muassa Euroopan unionin ohjelmissa sekä arvioijana että asiantuntijatehtävissä.