Tehtävät

Mitkä alla olevat väittämät pitävät paikkaansa?

Vastaa alla oleviin väittämiin. Jokaisen väittämän kohdalle on kuvattu ja perusteltu oikea vastaus.

Ei. Tutkimukselle on ollut kysyntää jo pitkään ja viime vuosikymmeninä kysyntä on kasvanut.

Ei. Tutkimukselle on ollut kysyntää jo pitkään ja viime vuosikymmeninä kysyntä on kasvanut.

Saattaa olla. Se, miten päätöksentekijät omaksuvat ja hyödyntävät tiedeviestinnässä välitettyä tietoa, riippuu monista tekijöistä. Jotkut niistä liittyvät enemmän tutkimustietoon, esimerkiksi siihen, miten selkeästi argumentit ja niiden merkitys poliittiselle päätöksenteolle on ilmaistu ja millaista näkyvyyttä tieto saa. Toiset taas liittyvät enemmän poliittiseen päätöksentekoon, esimerkiksi siihen, miten hyvin tieto sopii sen hetkiseen poliittiseen ilmapiiriin tai meneillään olevaan päätöksentekoon. Samalla tavoin kuin muiden vuorovaikutuksen keinojen osalta, tiedeviestinnänkin vaikuttavuutta on haastava ennustaa.

Saattaa olla. Se, miten päätöksentekijät omaksuvat ja hyödyntävät tiedeviestinnässä välitettyä tietoa, riippuu monista tekijöistä. Jotkut niistä liittyvät enemmän tutkimustietoon, esimerkiksi siihen, miten selkeästi argumentit ja niiden merkitys poliittiselle päätöksenteolle on ilmaistu ja millaista näkyvyyttä tieto saa. Toiset taas liittyvät enemmän poliittiseen päätöksentekoon, esimerkiksi siihen, miten hyvin tieto sopii sen hetkiseen poliittiseen ilmapiiriin tai meneillään olevaan päätöksentekoon. Samalla tavoin kuin muiden vuorovaikutuksen keinojen osalta, tiedeviestinnänkin vaikuttavuutta on haastava ennustaa.

Ei. On monia tilanteita, joissa tutkijat toimivat monitieteisissä ryhmissä tai joissa kuullaan eri alojen tutkijoita. Tällöin on hyödyllistä osata toimia eri tieteenalojen tutkijoiden kanssa, olla avoin uusille näkökulmille ja kyetä käymään rakentavaa keskustelua kollegoiden kanssa. Näitä taitoja ei kuitenkaan tarvitse hallita, vaan niistä on hyötyä ja niitä voi rakentaa kokemuksen kautta.

Ei. On monia tilanteita, joissa tutkijat toimivat monitieteisissä ryhmissä tai joissa kuullaan eri alojen tutkijoita. Tällöin on hyödyllistä osata toimia eri tieteenalojen tutkijoiden kanssa, olla avoin uusille näkökulmille ja kyetä käymään rakentavaa keskustelua kollegoiden kanssa. Näitä taitoja ei kuitenkaan tarvitse hallita, vaan niistä on hyötyä ja niitä voi rakentaa kokemuksen kautta.

Kyllä. Monet organisaatiot ja organisaatiotoiminnot auttavat lisäämään tutkimuksen vaikuttavuutta. Yliopistot tarjoavat palveluita, joiden avulla tutkimustietoa voidaan kääntää populaariin muotoon, antavat tiloja tapahtumille, kuten seminaareille, ja ylläpitävät internet-sivuja, joilla saat näkyvyyttä tutkimuksellesi. Tiedevälittäjät puolestaan tarjoavat muun muassa mahdollisuuksia läheisiin keskusteluihin päätöksentekijöiden kanssa ja mahdollistavat vaikuttavuuden kokoamalla ja syntetisoimalla tutkimustietoa päätöksentekijöiden kannalta relevanteista aiheista.

Kyllä. Monet organisaatiot ja organisaatiotoiminnot auttavat lisäämään tutkimuksen vaikuttavuutta. Yliopistot tarjoavat palveluita, joiden avulla tutkimustietoa voidaan kääntää populaariin muotoon, antavat tiloja tapahtumille, kuten seminaareille, ja ylläpitävät internet-sivuja, joilla saat näkyvyyttä tutkimuksellesi. Tiedevälittäjät puolestaan tarjoavat muun muassa mahdollisuuksia läheisiin keskusteluihin päätöksentekijöiden kanssa ja mahdollistavat vaikuttavuuden kokoamalla ja syntetisoimalla tutkimustietoa päätöksentekijöiden kannalta relevanteista aiheista.

Kirjoita lyhyt reflektio

Hyödynnä omia havaintojasi ja näkemyksiäsi. 

  • Kirjoita: lyhyt kuvaileva teksti siitä, kuinka tutkijat omassa tutkimusympäristössäsi tukevat esimerkiksi eduskunnan, ministeriöiden tai kuntien päätöksentekoa. Minkälaista vuorovaikutus on ja miten siihen suhtaudutaan? Millä tavoin tieteenalasi vaikuttaa tiedon välittämiseen päätöksentekijöille? 

Lue artikkeli ja kirjoita lyhyt teksti.

Tue kurssin sisällöistä saamaasi ymmärrystä lukemalla artikkeli. 

  • Lue: Gluckman, P. (2016). The science-policy interface. Science, 353(6303). https://www.science.org/doi/epdf/10.1126/science.aai8837. Lyhyt teksti kuvaa tutkimuksen ja päätöksenteon vuorovaikutuksen perusdynamiikkaa. Tekstin kirjoittaja Peter Gluckman on julkaissut paljon aiheesta ja hän on toiminut mm. Uuden-Seelannin pääministerin johtavana tiedeneuvonantajana. Teksti on kommenttipuheenvuoro, jossa Gluckman esittelee tiedeneuvonnan kansainvälisen verkoston (International Network for Governmental Science Advice) toimintaa. INGSA on esimerkki tutkimuksen ja päätöksenteon vuoropuhelua edistävästä toimijasta. 
  • Kirjoita: luennon sisältöä ja Gluckmanin artikkelia hyödyntäen lyhyt kuvaus siitä, mitä ajattelet tutkimuksen ja päätöksenteon vuorovaikutuksesta. Avustavia kysymyksiä: mistä syystä tutkimuksella informoidaan päätöksentekoa, mitä tutkijat voivat tarjota päätöksentekijöille, mitä tutkimuksen ja päätöksenteon vuorovaikutusta edistäviä tahoja ja reittejä tunnet. Lopuksi kuvaile vielä mitä ajattelet omasta osallistumisestasi päätöksenteon tukemiseen. Tehtävään palataan vielä kurssin lopuksi. 

Kirjallisuus ja lisälukemisto 

Boswell, C. & Smith, K. (2017). Rethinking policy ‘impact’: four models of research policy relations. Palgrave Communications, 3:44. https://doi.org/10.1057/s41599-017-0042-z 

Head, B. W. (2015). Toward more “evidence-informed” policy making? Public Administration Review, 76:3, 472-484. https://doi.org/10.1111/puar.12475 

MacKillop, E., Connell, A., Downe, J. & Durrant, H. (2023). Making sense of knowledge-brokering organisations: boundary organisations or policy entrepreneurs? Science and Public Policy. https://doi-org.libproxy.tuni.fi/10.1093/scipol/scad029 

Miller, C. A. & Wyborn, C. (2020). Co-production in global sustainability: Histories and theories. Environmental Science and Policy, 113, 88-95. 

Newman, J. (2014). Revisiting the “two communities” metaphor of research utilisation. International Journal of Public Sector Management, 27:7, 614-627. 

Oliver, K. & Cairney, P. (2019). The dos and don’ts of influencing policy: a systematic review of advice to academics. Palgrave Communications, 5:21. https://doi.org/10.1057/s41599-019-0232-y 

Sivertsen, G. & Meijer, I. (2020). Normal versus extraordinary societal impact: How to understand, evaluate, and improve research activities in their relations to society. Research Evaluation, 29:1, 66-70. https://doi.org/10.1093/reseval/rvz032 

Sofi (2021). Tieteen ja päätöksenteon vuorovaikutus eilen, tänään ja huomenna. Suomalainen Tiedeakatemia. https://acadsci.fi/sofi/wp-content/uploads/Tieteen_ja_paatoksenteon_vuorovaikutus_eilen_tanaan_ja_huomenna_2021_Sofi.pdf