Tehtävät

Mitkä alla olevat väittämät pitävät paikkaansa?

Vastaa alla oleviin monivalintaväittämiin. Jokaisen väittämän kohdalle on kuvattu ja perusteltu oikea vastaus.

Kyllä. Päätöksentekijän työtehtävät määrittävät millainen tutkimustieto näyttäytyy heille hyödyllisenä tai millaisissa tilanteissa he pääsevät hyödyntämään tutkimustietoa. Lisäksi osa päätöksentekijöistä käsittää tutkimustiedon keskeiseksi osaksi omaa työtään, kun toiset taas voivat suhtautua siihen varauksellisesti. Toki päätöksentekijät voivat tehtävistään riippumatta oppia tutkimustiedosta ja muuttaa ajattelutapojaan.

Kyllä. Päätöksentekijän työtehtävät määrittävät millainen tutkimustieto näyttäytyy heille hyödyllisenä tai millaisissa tilanteissa he pääsevät hyödyntämään tutkimustietoa. Lisäksi osa päätöksentekijöistä käsittää tutkimustiedon keskeiseksi osaksi omaa työtään, kun toiset taas voivat suhtautua siihen varauksellisesti. Toki päätöksentekijät voivat tehtävistään riippumatta oppia tutkimustiedosta ja muuttaa ajattelutapojaan.

Kyllä. Eri vaiheissa päätöksentekoa kaivataan erityyppistä tukea tutkimustiedolta. Lainvalmistelun alkuvaiheessa ministeriöiden virkahenkilöt tyypillisesti toivovat yleisiä kuvauksia siitä mitä tutkimukset osaavat sanoa lakiin liittyvistä teemoista, kuten luonnonsuojelusta ja sen tilasta. Myöhemmin lainvalmistelussa virkahenkilöt voivat toivoa tutkimustiedon kuvaavan erilaisia ratkaisuja ja niiden vaikutuksia.

Kyllä. Eri vaiheissa päätöksentekoa kaivataan erityyppistä tukea tutkimustiedolta. Lainvalmistelun alkuvaiheessa ministeriöiden virkahenkilöt tyypillisesti toivovat yleisiä kuvauksia siitä mitä tutkimukset osaavat sanoa lakiin liittyvistä teemoista, kuten luonnonsuojelusta ja sen tilasta. Myöhemmin lainvalmistelussa virkahenkilöt voivat toivoa tutkimustiedon kuvaavan erilaisia ratkaisuja ja niiden vaikutuksia.

Ei. Tutkijat voivat valita itselleen mieluisia reittejä vaikuttaa, ja niitä on tarjolla monipuolisesti. Lausunnot ja kuulemiset ovat hyvä keino vaikuttaa, mutta samoin on tutkimustiedon välittäminen hallitukselle ja puolueille vaiheissa, joissa ne määrittävät omia agendojaan. Tämä voi tapahtua esimerkiksi suorien yhteydenottojen, järjestöyhteistyön ja tiedeviestinnän avulla. Lisäksi valtion päätöksenteossa on kysyntää uusille tutkijoiden ja päätöksentekijöiden läheiseen keskusteluun perustuville vuorovaikutusmuodoille.

Ei. Tutkijat voivat valita itselleen mieluisia reittejä vaikuttaa, ja niitä on tarjolla monipuolisesti. Lausunnot ja kuulemiset ovat hyvä keino vaikuttaa, mutta samoin on tutkimustiedon välittäminen hallitukselle ja puolueille vaiheissa, joissa ne määrittävät omia agendojaan. Tämä voi tapahtua esimerkiksi suorien yhteydenottojen, järjestöyhteistyön ja tiedeviestinnän avulla. Lisäksi valtion päätöksenteossa on kysyntää uusille tutkijoiden ja päätöksentekijöiden läheiseen keskusteluun perustuville vuorovaikutusmuodoille

Vapaa valintainen tagi / kysymyksen numero

Kirjoita lyhyt reflektio

Hyödynnä omia havaintojasi ja näkemyksiäsi. 

Kirjoita: Miten haluaisit vaikuttaa päätöksentekoon? Miten pyrkimyksesi kytkeytyvät eri päätöksentekijöihin, päätöksenteon vaiheisiin ja pidempiaikaiseen vaikuttamiseen esimerkiksi julkisen keskustelun kautta? 

Lue artikkeli ja kirjoita lyhyt teksti

Tue kurssin sisällöistä saamaasi ymmärrystä lukemalla artikkeli. 

Lue: Sanderson, I. (2009). Intelligent policy making for a complex world: pragmatism, evidence and learning. Political Studies, 57, 699-719. https://doi.org/10.1111/j.1467-9248.2009.00791.x Artikkeli kuvaa millainen asema tutkimustiedolla on päätöksenteossa ja hahmottelee uusia lähtökohtia tutkimustiedon sitomiselle päätöksentekoon. Sanderson haastaa perinteisen tietoperustaisen päätöksenteon ajatuksen, jossa tutkimustiedon merkitys typistyy siihen, että tutkimus ratkaisee ongelmia. Sanderson esittelee ja yhdistelee ajatuksia kompleksisuusteoriasta ja pragmaattisesta filosofiasta tuottaakseen uudenlaisen näkemyksen älykkäästä päätöksenteosta (intelligent policy making), jossa tutkimustiedon rooli on aikaisempaa monipuolisempi. Sandersonin artikkeli on pitkä, tärkeintä on ymmärtää artikkelin pääargumentit (kompleksisuusteoria ja Deweyn pragmatismi ovat kiinnostavia mutta eivät viestin välittymisen kannalta välttämättömiä ymmärtää). 

Kirjoita: lyhyt teksti, jossa kuvaat, mikä on Sandersonin (2009) perusteella keskeistä tutkimustiedon asemalle ja vaikuttavuudelle päätöksenteossa. Millaisia muutoksia hän ehdottaa ajattelutapoihin? Entä, mitä mieltä olet itse Sandersonin argumenteista? 

Kirjallisuus ja lisälukemisto 

Finlex (ei pvm.) Lainvalmistelun prosessiopas. http://lainvalmistelu.finlex.fi/ 

Cairney, P. (2016). The role of evidence in theories of the policy process. Teoksessa Cairney, P. (toim.) The Politics of Evidence-Based Policy Making, s. 13-50. Palgrave Macmillan. https://link.springer.com/chapter/10.1057/978-1-137-51781-4_2 

Muhonen, R., Benneworth, P. & Olmos-Penuela, J. (2020). From productive interactions to impact pathways: Understanding the key dimensions in developing SSH research societal impact. Research Evaluation, 29:1, 34-47. https://doi.org/10.1093/reseval/rvz003 

Newman, J., Cherney, A., & Head, B. (2015). Do policy makers use academic research? Reexamining the “two communities” theory of research utilization. Public Administration Review, 76:1, 24-32. https://doi.org/10.1111/puar.12464