Tämä sivusto käyttää evästeitä (cookies). Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeet.

Suomalainen Tiedeakatemia | Finnish Academy of Science and Letters | Academia Scientiarum Fennica

Suomalainen Tiedeakatemia mukana tiedediplomatiaa koskevassa hankkeessa

Tiedediplomatian eli tiedettä ja ulkosuhteita yhdistävän toiminnan merkitys kansainvälisissä suhteissa on vahvistunut. Frisky & Anjoyn ja Suomalaisen Tiedeakatemian yhdessä laatiman selvityksen mukaan tiedediplomatian koordinaatiota ja vuoropuhelua merkittävien tiedediplomatian kentällä toimivien tahojen välillä olisi syytä vahvistaa.

Hankkeessa arvioitiin suomalaisen tiedediplomatian tilaa ja kehittämistarpeita asiantuntijakyselyn, haastatteluiden ja työpajojen avulla kerätyn aineiston pohjalta. Lisäksi selvitystyössä tehtiin laaja kirjallisuuskatsaus tiedediplomatian käsitteestä ja teoreettisista lähtökohdista sekä kansainvälisistä sovellusalueista.

“Hyvä tiedediplomatia on toimivan, kansallisen tiedeneuvonnan edellytys. Tällä tavoin saadaan myös ajankohtainen ja paras kansainvälinen tutkimus hyödynnettäväksi kansallisesti”, summaa tiedediplomatian merkitystä Suomalaisen Tiedeakatemian koordinoiman Tiedeneuvontahanke Sofin akatemiasihteeri Jaakko Kuosmanen.

Tiedediplomatia on Suomelle myös keino toimia kokoaan suu­rempana. Erityisesti ilmaston­muutoksen hallintaan liittyvä kansainvälinen yhteistyö ja kestävän kehityksen mukaisten tavoit­teiden saavuttaminen ovat merkittäviä teemoja. Tiedediplomatiatoimijuuden on kuitenkin oltava selkeää kansallisten toimijoiden kesken, jotta kansainvälinen vaikutusvalta koetaan uskottavana.

”Tiedediplomatian keinoin saavutettavat tavoitteet vaativat verkostoitu­mista ja globaalin ’hyperkilpailun’ ymmärtämistä. Pienet maat kilpailevat strategisesta vaikuttavuudesta, joka syntyy omien vahvuuksien tunnista­misesta ja niihin panostamisesta”, selventää projektissa Suomalaisen Tiedeakatemian asiantuntijana toiminut tutkija Johanna Ketola.

Suomalaiselle Tiedeakatemialle tiedediplomatian kentällä toimiminen on luontevaa. “Tiedeakatemian jäsenet ovat edistäneet Suomen asiaa Tiedeakatemian perustamisesta lähtien: jo itsenäisyyden alkuaikoina jäseniin kuului henkilöitä, jotka tekivät diplomaatti-työtä ja rakensivat nuorelle Suomelle suhteita ulkomaihin. Aikamme tutkijat ovat monesti vähintäänkin sivutoimisia diplomaatteja toimiessaan kansainvälisissä verkostoissaan”, kertoo Suomalaisen Tiedeakatemian pääsihteeri Pekka Aula.

Selvityksessä esitetään kymmenen suositusta suomalaisen tiedediplomatian kehittämiseksi:

  1. Tiedediplomatian käsite on nostettava Suomessa laajaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. 
  2. On tärkeää, että tiedediplomatian tulevaisuutta määrittelevässä työssä päädytään konkreettiseen tavoiteasiakirjaan, strategiaa tai julkilausumaan. 
  3. Tiedediplomatialinjausten suunnittelussa ja toimeenpanossa on hyödynnettävä olemassa olevia verkostoja. 
  4. Onnistunut tiedediplomatiatoiminta edellyttää uudenlaista ajattelutapaa ja kyvykkyyksiä. Tiedediplomatia on tunnistettava strategisena työkaluna yksilötasolla niin hallinnossa, tiedeyhteisössä ja yksityisten toimijoiden keskuudessa. On tärkeää, että asian tiimoilta järjestetään riittävästi koulutusta, valmennusta ja verkostojen toimintaa tukevia yhteisiä kehittämistilaisuuksia.
  5. Suomeen tulisi luoda yhteinen alusta, joka toisi kansalliset tiedediplomatiasta kiinnostuneet toimijat yhteen. 
  6. Muodollisten prosessien lisäksi tulisi pohtia erillisiä rahoitusohjelmia- ja hakuja tiedediplomatian edistämiseksi esimerkiksi sellaisissa maissa, joiden kanssa Suomen viralliset suhteet ovat ohuet. 
  7. Tiedediplomatian toimintamallina tulisi olla avoin ja ketterä verkostoituminen. Tällöin olisi tärkeää määritellä ne politiikka-alueet, kumppanuudet ja areenat, joiden kautta halutaan saada tietoa ja vaikuttaa. 
  8. Tiedediplomatian tavoitteet ja päämäärät tulisi kytkeä sekä EU:n tiedediplomatialinjauksiin että YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin eli ns. SDG-prosessiin siinä määrin, kuin tämä on mahdollista. 
  9. Suomalaisen tiedediplomatian tavoitteiden toteutumista on seurattava ja arvioitava. Sen vuoksi on tärkeää luoda tiedediplomatiatoiminnan ennakointi, seuranta-, arviointi- ja oppimismalli.
  10. Edellä mainitut kehittämistoimenpiteet tulee koota yhteiseen Mahdollistavan tiedediplomatian tiekarttaan, jossa on kuvattu edellä mainittujen osioiden tarkemmat sisällöt, vastuu- ja koordinaatiotahot sekä aikataulut.

Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2020 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Haastateltavat ovat kaikki raportin kirjoittajia.

Lisätietoja: 

Suomalainen Tiedeakatemia
Pääsihteeri Pekka Aula
puh. 040 703 0952
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Selvitys: Kohti mahdollistavaa tiedediplomatiaa

Suomalainen Tiedeakatemia
Mariankatu 5 A, 3. krs 
00170 Helsinki 

050 4620 890
acadsci (at) acadsci.fi

Pääsihteeri
Pekka Aula
040 7030 952
pekka.aula (at) acadsci.fi  

Hallintopäällikkö
Leila Sarajärvi
050 4620 890
leila.sarajarvi (at) acadsci.fi

Tiedeviestinnän asiantuntija
Klaus Elfving
050 5876 527
klaus.elfving (at) acadsci.fi

Hallintosihteeri
Nina Rapelo
050 4620 889 
nina.rapelo (at) acadsci.fi

Hallintoassistentti
Suvi Salmi (opintovapaalla 13.9. alkaen)
050 5128 830
suvi.salmi (at) acadsci.fi

Hallintoassistentti
Emilia Lähde (alkaen 6.9.2021)
050 5128 830
emilia.lahde (at) acadsci.fi

Akatemiasihteeri, tiedeneuvontahanke Sofi
Jaakko Kuosmanen
040 0601 716
jaakko.kuosmanen (at) acadsci.fi

Tiedeviestinnän asiantuntija, tiedeneuvontahanke Sofi
Nanna Särkkä
050 5208 366
nanna.sarkka (at) acadsci.fi