Meistä

Suomen tieteen historia -hankkeen tutkijat keskittyvät tieteentekijöiden haastatteluihin ja tutkimusjulkaisujen suunnitteluun ja toteutukseen. 

Stefan Nygård toimii hankkeen vastuullisena johtajana. Stefan on myös tutkija ja Euroopan historian dosentti Helsingin yliopistossa. Aikaisemmissa tutkimuksissaan hän on käsitellyt muun muassa keskus-periferia -mallia aatehistorian valossa (Decentering European Intellectual Space, 2018), velka-käsitteen poliittista historiaa ja filosofiaa (The Politics of Debt and Europe’s Relations with the ’South’, 2020), kirjailijan ammattia (Skrivandets villkor och gemenskap, 2019), suomalais-ruotsalaisia kulttuurisuhteita toisen maailmansodan jälkeen (Suomi ja Ruotsi Hanasaaressa, 2025), sekä suomalaista filosofian historiaa (Henri Bergson i Finland, 2011). Hän on myös työskennellyt European University Institutessa Italiassa ja École normale supérieuressa Ranskassa. 

Ahto Apajalahti on filosofian maisteri ja väitöskirjatutkija Helsingin yliopistossa. Hänen tutkimuksellisia painopisteitään ovat tieteenhistoria, kylmän sodan aikakausi ja kulttuurihistoria. 

Sophy Bergenheim on historioitsija-yhteiskuntatieteilijä (VTT), ja hän on erikoistunut tiedon, tieteen ja aatteiden yhteiskunnalliseen historiaan sekä pohjoismaisten hyvinvointivaltioiden ja kansalaisyhteiskuntien historiaan. Sophyn tutkimukset Helsingin ja Aalborgin yliopistoissa ovat käsitelleet muun muassa asiantuntijajärjestöjen toimintaa ja roolia Suomen ja Tanskan yhteiskunta- ja sosiaalipolitiikassa. 

Hanna Lindberg on Pohjoismaiden historian dosentti, joka on erikoistunut tieteen, vähemmistöjen ja hyvinvointivaltion historiaan. Väitöskirjassaan hän käsitteli sukupuolen merkitystä varhaisessa sosiaalipoliittisessa tutkimuksessa Suomessa. Väitöksen jälkeen Hanna osallistui Åbo Akademin 100-vuotishistoriikin kirjoittamiseen. Tällä hetkellä Hanna johtaa hanketta Minoritetsvälfärd och reproduktion: Professionaliseringen av den finlandssvenska befolkningsfrågan 1945–1990 (Svenska Litteratursällskapet i Finland & Svenska kulturfonden), jossa hänen osahankkeensa tutkii ruotsinkielisen vammaishuollon kehitystä Suomessa toisen maailmansodan jälkeen. 

Heikki Mikkonen on väitellyt Tampereen yliopiston historian oppiaineesta. Hänen väitöskirjansa käsitteli talouskasvun aatehistoriaa erityisesti suomalaisten taloustieteellisten yhdistysten näkökulmasta. Väitöskirjatyön pohjalta kirjoitettu kirja National Wealth, Income and the History of Economic Growth (Routledge) julkaistiin vuonna 2025. Väitöksen jälkeen Heikki on työskennellyt Helsingin yliopistossa sosiologian alan tutkimushankkeessa, jossa analysoidaan asiantuntijatietoon vetoamista ja sen kiistämistä suomalaisessa poliittisessa keskustelussa. Lisäksi hän on tutkinut pitkäikäisyyden tilastointia sekä Suomen Tilastoseuran historiaa. Heikki on Suomen Oppihistoriallisen Seuran sihteeri ja hallituksen jäsen. 

Katariina Parhi on väitellyt Oulun yliopiston Tieteiden ja aatteiden historian oppiaineesta. Kriminologian dosentuuri on myönnetty Helsingin yliopistosta.  Tieteen historian hankkeen lisäksi Katariina on mukana kahdessa muussakin hankkeessa: tutkimusprojektissa psykiatrian historiasta Suomessa akatemiatutkijana ja hankkeen johtajana, sekä tiedettä ja taidevalokuvaa yhdistävässä projektissa Suomen työlaitoksista.