Tiedeakatemian henkilökunta pääsi syyskuussa pohtimaan, miten luontovaikutuksia voidaan huomioida mahdollisimman hyvin Tiedeakatemian jokapäiväisessä toiminnassa. Työpaja oli osa Jyväskylän yliopiston resurssiviisausyhteisö JYU.Wisdomin ja Tiedeakatemian yhteishanketta.
Jyväskylän yliopiston tutkijat laskevat maaliskuussa käynnistyneessä hankkeessa Suomalaisen Tiedeakatemian luontojalanjäljen. Varsinaisen toiminnan ohella hankkeessa tarkastellaan ensimmäistä kertaa Suomessa sijoitussalkun luontovaikutuksia.
Jyväskylän yliopiston tutkijat Sami El Geneidy ja Aija Hokkanen esittelivät Tiedeakatemian työntekijöille hankkeen edistymistä syyskuun puolivälissä järjestetyssä työpajassa. Vuoden 2023 kirjanpitoon perustuvan laskennan tulokset valmistuvat kuluvan vuoden loppuun mennessä.
Päivittäistoiminnan luontojalanjäljessä korostuvat palvelut
Suomalaisen Tiedeakatemian kokoisessa organisaatiossa luontojalanjälki jää kokonaisuudessaan melko pieneksi. Laskennassa tehtyjen alustavien havaintojen mukaan sijoitustoiminnan osuus on kokonaisuuden kannalta merkittävä.
Operatiivisen toiminnan osalta suurimmat luontovaikutukset tulevat meneillään olevista rakennustöistä, matkustamisesta sekä erilaisista palveluista, esimerkiksi pankki-, ravintola- ja vuokrauspalveluista. Palveluiden suurta osuutta luontojalanjäljestä selittää se, että palveluiden mahdollistamiseen tarvitaan esimerkiksi infrastruktuuria ja laitteistoja. Niiden hyödyntäminen lasketaan osaksi palveluita käyttävän organisaation luontojalanjälkeä.
Miten päivittäisen toiminnan luontovaikutuksia voidaan pienentää?
Luontojalanjäljen laskenta auttaa Tiedeakatemiaa tarkistamaan sellaisia toimintoja, joiden avulla toiminnan luonto- ja ilmastohaittaa voidaan vähentää. Syyskuun työpajassa Tiedeakatemian henkilökunta pääsi ajattelemaan yhdessä laskennan tulosten vaikutuksia toiminnan tavoitteisiin, hallintoon ja jokapäiväiseen työhön.
Luontohaitan ajureita voidaan pyrkiä pienentämään esimerkiksi leikkaamalla kaikenlaista kulutusta sekä fossiilisiin polttoaineisiin perustuvaa matkustamista. Tärkeää on myös energiatehokkuuteen panostaminen sekä palveluiden ja muiden hankintojen ilmastovaikutusten huomiointi.
Konkreettisina toimina työyhteisön keskusteluissa nousivat esille esimerkiksi laitehankinnat, tarjoilujen ekologisuus sekä yhteistyön kautta syntyvät säästöt yleisötilaisuuksien järjestämisen yhteydessä.
Kaikki kulutus vaikuttaa luontokadon ajureihin
Luontokadon vauhti on ennennäkemätön ihmiskunnan historiassa. Luonnon monimuotoisuuteen vaikuttavia negatiivisia ajureita ovat maan ja meren käyttö, luonnonvarojen suora hyödyntäminen, ilmastonmuutos, saasteet sekä haitalliset vieraslajit.
Luontojalanjäljen laskenta on taloudelliseen kulutukseen perustuva laskentamenetelmä. Laskennassa lähdetään liikkeelle erittelemällä ja kategorisoimalla organisaation päivittäiseen toimintaan liittyvää kulutusta. Näin päästään arvioimaan, miten kulutus vaikuttaa luontokadon ajureihin.
Mittarissa koko planeetan lajistoa tarkastellaan yhtenä monimuotoisena kokonaisuutena. Luontojalanjälki kertoo siis siitä, mikä on yksittäisen organisaation kulutuksen aiheuttama osuus niistä maailman lajeista, jotka todennäköisesti häviävät kulutuksen aiheuttaman luontohaitan seurauksena.
Tiedeakatemian ja Jyväskylän yliopiston hanke jatkuu lokakuussa Tiedeakatemian sidosryhmille järjestettävien keskustelutilaisuuksien merkeissä. Alkuvuodesta 2025 julkaisemme tiedeyhteisön roolia ja vastuuta kestävyyden edistämisessä käsittelevän keskustelupaperin, joka perustuu sidosryhmätilaisuuksien antiin sekä Tiedeakatemian jäsenille toteutettuun kyselyyn.