Mitkä alla olevat väittämät pitävät paikkaansa?
Vastaa alla oleviin monivalintaväittämiin. Jokaisen väittämän kohdalle on kuvattu ja perusteltu oikea vastaus.
Vastaa alla oleviin monivalintaväittämiin. Jokaisen väittämän kohdalle on kuvattu ja perusteltu oikea vastaus.
Vapaa valintainen tagi / kysymyksen numero
Hyödynnä omia havaintojasi ja näkemyksiäsi.
Kirjoita: Miten haluaisit vaikuttaa päätöksentekoon? Miten pyrkimyksesi kytkeytyvät eri päätöksentekijöihin, päätöksenteon vaiheisiin ja pidempiaikaiseen vaikuttamiseen esimerkiksi julkisen keskustelun kautta?
Tue kurssin sisällöistä saamaasi ymmärrystä lukemalla artikkeli.
Lue: Sanderson, I. (2009). Intelligent policy making for a complex world: pragmatism, evidence and learning. Political Studies, 57, 699-719. https://doi.org/10.1111/j.1467-9248.2009.00791.x Artikkeli kuvaa millainen asema tutkimustiedolla on päätöksenteossa ja hahmottelee uusia lähtökohtia tutkimustiedon sitomiselle päätöksentekoon. Sanderson haastaa perinteisen tietoperustaisen päätöksenteon ajatuksen, jossa tutkimustiedon merkitys typistyy siihen, että tutkimus ratkaisee ongelmia. Sanderson esittelee ja yhdistelee ajatuksia kompleksisuusteoriasta ja pragmaattisesta filosofiasta tuottaakseen uudenlaisen näkemyksen älykkäästä päätöksenteosta (intelligent policy making), jossa tutkimustiedon rooli on aikaisempaa monipuolisempi. Sandersonin artikkeli on pitkä, tärkeintä on ymmärtää artikkelin pääargumentit (kompleksisuusteoria ja Deweyn pragmatismi ovat kiinnostavia mutta eivät viestin välittymisen kannalta välttämättömiä ymmärtää).
Kirjoita: lyhyt teksti, jossa kuvaat, mikä on Sandersonin (2009) perusteella keskeistä tutkimustiedon asemalle ja vaikuttavuudelle päätöksenteossa. Millaisia muutoksia hän ehdottaa ajattelutapoihin? Entä, mitä mieltä olet itse Sandersonin argumenteista?
Kirjallisuus ja lisälukemisto
Finlex (ei pvm.) Lainvalmistelun prosessiopas. http://lainvalmistelu.finlex.fi/
Cairney, P. (2016). The role of evidence in theories of the policy process. Teoksessa Cairney, P. (toim.) The Politics of Evidence-Based Policy Making, s. 13-50. Palgrave Macmillan. https://link.springer.com/chapter/10.1057/978-1-137-51781-4_2
Muhonen, R., Benneworth, P. & Olmos-Penuela, J. (2020). From productive interactions to impact pathways: Understanding the key dimensions in developing SSH research societal impact. Research Evaluation, 29:1, 34-47. https://doi.org/10.1093/reseval/rvz003
Newman, J., Cherney, A., & Head, B. (2015). Do policy makers use academic research? Reexamining the “two communities” theory of research utilization. Public Administration Review, 76:1, 24-32. https://doi.org/10.1111/puar.12464