Vuosikertomus

Suomalaisen Tiedeakatemian toimintakertomukset julkaistaan Vuosikirjassa. Aiempien vuosien toimintakertomukset löytyvät Vuosikirjan verkkoversioista.

Suomalaisen Tiedeakatemian toimintakertomus 2021

Vuoden 2021 toiminta toteutettiin edellisen vuoden alussa alkaneen koronapandemian vallitessa. Pandemia vaikutti kaikkeen Tiedeakatemian toimintaan, eritoten tapahtumien ja tilaisuuksien suunnitteluun ja toteutukseen. Jatkoimme 2020 tapaan tilaisuuksien toteuttamisia verkossa ja niin sanotulla hybridimallilla olosuhteiden niin salliessa. Esimerkiksi osastojen kokoukset ja sääntömääräinen kevätkokous olivat etätapahtumia, mutta syyskokous toteutettiin hybridinä.

Toimistossa jatkettiin vuoden 2020 etätyösuositusten mukaisesti. Pääosa työntekijöistä teki töitä toimiston ulkopuolelta kuitenkin niin, että joku oli aina Mariankadulla paikalla.

Tapaamisia Mariankadulla rajoitettiin ja koronaturvallisuudesta huolehdittiin myös henkilöstön sisäisissä palavereissa. Etäkokouksista tuli muutenkin vallitseva tapa toimia.

Pandemialla oli vaikutuksia myös Tiedeakatemian rahoittamien apurahatutkijoiden työskentelymahdollisuuksiin. Toimintavuonna matka-apurahojen käyttöä oli mahdollista siirtää vain omalla ilmoituksella ja matkojen peruuntuessa kokonaan apuraha voitiin muuntaa työskentelyapurahoiksi kevyellä menettelyllä.

Hallitus ja pääsihteeri

Vuosi 2021 oli Suomalaisen Tiedeakatemian 114. toimintavuosi. Tiedeakatemian hallituksen esimiehenä 2021 toimi Anna Mauranen ja varaesimiehenä Kimmo Kaski. Hallituksen varainhoitajana jatkoi Pekka Ilmakunnas, humanistisen osaston sihteerinä Tuula Linna ja matemaattis-luonnontieteellisen osaston sihteerinä Juha Kinnunen. Vuosijäseninä toimivat Johanna Mappes, Jari Ojala, Heta Pyrhönen ja Jukka Westermarck. Tiedeakatemian hallitus kokoontui vuoden aikana 8 kertaa ja piti lisäksi 4 sähköpostikokousta. Pääsihteerinä jatkoi Pekka Aula.

Tiedeakatemian hallituksen jäsenet muodostivat kertomusvuonna Emil Öhmannin Säätiön sekä Hilkka ja Otto Brusiinin Säätiön hallituksen.

Toimintavuonna työskennelleiden hallituksen nimittämien toimikuntien ja työryhmien kokoonpanot olivat:

  • Omaisuudenhoitotoimikunta: Anna Mauranen (puheenjohtaja), Kimmo Kaski, Pekka Ilmakunnas, Tuula Linna, Pekka Aula ja asiantuntijajäseninä Anders Ekholm ja Ralf Sunell. Sihteerinä toimi Pekka Ilmakunnas.
  • Palkintotoimikunta: Anna Mauranen (puheenjohtaja), Juha Kinnunen, Tuula Linna, Johanna Mappes, Jari Ojala ja Jukka Westermarck. Toimikunnan sihteerinä toimi Leila Sarajärvi.
  • Julkaisutoimikunta: Risto Nieminen (puheenjohtaja), Anna Mauranen (varapuheenjohtaja), pääsihteeri Pekka Aula, Kimmo Kaski, Heta Pyrhönen, Jari Eloranta, Jaakko Husa, Päivi Pahta, Tapio Salmi, Hannu Sariola ja Erkki Tomppo.
  • Eettinen toimikunta: Tuula Linna ja Juha Kinnunen.

Emil Aaltosen rahaston hoitokuntana toimi Pekka Ilmakunnas, Kimmo Kaski ja pääsihteeri sekä Emil Aaltosen Säätiön edustajana Olavi Nevanlinna.

Humanistisen osaston valintatoimikunnassa toimivat syyskokoukseen 2021 asti Heikki Halila, Marja-Liisa Helasvuo, Petri Karonen puheenjohtajana, Anne Kovalainen, Jari Lavonen, Outi Merisalo, Martti Nissinen ja Päivi Pahta. Syyskokouksessa vaihtuivat Karonen, Lavonen ja Pahta. Uusiksi valintatoimikunnan jäseniksi syyskokous valitsi Marja-Kristiina Lerkkasen, Pirjo Markkolan ja Sirkka Saarisen.

Matemaattis-luonnontieteellisen osaston valintatoimikunnassa toimivat syyskokoukseen 2021 asti Kari Enqvist, Juha Kere puheenjohtajana, Erkki Korpimäki, Jouko Korppi-Tommola, Ilkka Norros, Vieno Piironen, Asla Pitkänen ja Kristiina Wähälä. Syyskokouksessa vaihtuivat Korpimäki ja Piironen. Uusiksi valintatoimikunnan jäseniksi syyskokous valitsi Jyrki Heinon ja Kaisa Poutasen.

Apurahat

Vuonna 2021 Suomalainen Tiedeakatemia jakoi apurahoina hieman yli 2 miljoonaa euroa. Pääosa apurahoista suuntautui jatkokoulutukseen nuorille tutkijoille.

Jatkokoulutusapurahojen suuruus oli 25 000 euroa. Kaikille Suomessa työskenteleville apurahan tohtoriopintoihin saaneille myönnettiin lisäksi suoraan yliopistoille maksettava yliopistokorvaus, joka on kokovuotisen apurahan yhteydessä 1 600 euroa. Henkilökohtaisia apurahoja ei myönnetty Tiedeakatemian jäsenille. Toimintavuonna hallitus teki päätöksen apurahojen jakovaran nostamisesta, joka toteutetaan vaiheittain alkaen 2022.

Apurahahakemukset arvioivat Tiedeakatemian hallituksen nimeät arvioitsijat, jotka edustavat korkeinta asiantuntemusta aloillaan. Arvioitsijalausuntojen pohjalta apurahoista päätti Tiedeakatemian hallitus. Tiedeakatemian hallinnoimien rahastojen ja säätiöiden apurahakäsittelyssä on huomioitu apurahojen arvioijien ja päätösten tekijöiden mahdolliset jääviydet.

Kertomusvuonna Vilho, Yrjö ja Kalle Väisälän rahastosta jaettiin apurahoja matemaattis-luonnontieteellisille tutkimusaloille 57. kerran. Apurahoja ja yliopistokorvauksia jaettiin noin 1,45 miljoonaa euroa (2020 1,4 miljoonaa). Rahastoon tuli yhteensä 247 (282) hakemusta, kokonaissummaltaan noin 5,7 (6,4) miljoonaa euroa. Apurahoja haettiin vähemmän tutkimusvierailuihin.

Väisälän rahastosta apuraha myönnettiin 64 (59) hakijalle. Näistä 50 (49) sai 25 000 euron suuruisen jatkokoulutusapurahan, joka edellyttää päätoimista tieteellistä työtä yhden vuoden ajan. Osavuotinen jatkokoulutusrahoitus myönnettiin 9 (10) saajalle. Jatkokoulutus­apurahan yhteydessä ei myönnetty (3). Apurahoja lyhyisiin tutkimusvierailuihin ulkomaille myönnettiin 6 (1), yhteensä 17 890 (6 900) euroa, joista yksi jatkokulutusapurahan yhteydessä.

Eino Jutikkalan rahasto jakoi 14. kerran humanistiseen tutkimukseen tarkoitetut apurahat. Tiedeakatemian humanistisen osaston alat kattavat hakualat on jaettu kahteen koriin. Kertomusvuonna hakualoina olivat estetiikka, fennougristiikka, filosofia, kasvatustiede, kielitieteet, psykologia, taiteidentutkimus, teologia ja uskontotiede. Rahastoon tuli yhteensä 330 (2020 299) hakemusta, kokonaissummaltaan noin 8,4 (7,7) miljoonaa euroa. Korijaon takia luvut eivät ole suoraan vertailukelpoisia edelliseen vuoteen.

Jutikkalan rahastosta apuraha myönnettiin 16 (16) hakijalle, kokonaissumman ollessa yhteensä noin 429 100 (439 000) euroa. Kaikki apurahat myönnettiin alkuvaiheessa oleville väitöskirjantekijöille.

Tiedeakatemian Matematiikan rahastosta maksettiin apurahoja ja palkintoja noin 5 500 (10 500) euroa. Tiedeakatemian hallinnoima Emil Öhmannin Säätiö jakoi apurahoina 48 450 (45 000) euroa. Hilkka ja Otto Brusiinin Säätiö myöntää apurahoja joka toinen vuosi: vuonna 2021 ei myönnetty apurahoja (vuonna 2020 30 000). Emil Öhmannin Säätiö myönsi lisäksi 1 (2) apurahansaajalle yhteensä 3 000 (3 000) euroa Instituutti-apurahaa, joka on tarkoitettu lyhytaikaiseen tutkimustyöskentelyyn Suomen Saksan-instituuttiin Berliiniin.

Tiedeakatemia osallistui vuonna 2021 kuudetta vuotta Säätiöiden ja rahastojen neuvottelu­kunnan post doc -pooliin. Vuonna 2021 jakosumma oli 200 000 euroa. Vuoden aikana Väisälän rahastosta myönnettiin 140 400 ja Jutikkalan rahastosta 43 100 euroa. Jakamatta jäänyt 16 500 euroa siirrettiin jaettavaksi vuonna 2022.

Kuten vuonna 2020, koronavirusepidemia vaikutti apurahansaajien mahdollisuuksiin toteuttaa suunniteltuja hankkeita, erityisesti suunniteltuja matkoja myös kertomusvuonna. Matka-apurahojen osalta jatkettiin linjausta, että apurahan käyttöä oli mahdollista lykätä vain omalla ilmoituksella ilman erillistä anomusta. Lisäksi matka-apurahoja voitiin muuntaa työskentelyapurahoiksi, jos matka kokonaan peruuntui. Yksikään työskentelyapuraha ei peruuntunut tai keskeytynyt pandemiatilanteessa.

Tiedeakatemian, Suomen Tiedeseuran, Ranskan Suomen instituutin, Ranskan Suomen-suurlähetystön ja Ranskan korkeakoulutuksen, tutkimuksen ja innovaation ministeriön yhteinen Maupertuis-ohjelma jakoi 25 (24) kansainvälistä liikkuvuutta tukevaa apurahaa tutkimus- ja asiantuntijavierailuihin.

Palkinnot

Suomalaisen Tiedeakatemian vuoden 2021 kunniapalkinto, suuruudeltaan 30 000 euroa, myönnettiin akateemikko Ilkka Niiniluodolle tunnustukseksi hänen suurista tieteellisistä ansioistaan filosofian alalla. Niiniluodolle myönnettiin myös Tiedeakatemian mitali nro 33.

Yhdettätoista kertaa jaettava Suomalaisen Tiedeakatemian humanistipalkinto, suuruudeltaan 15 000 euroa, myönnettiin apulaisprofessori Kaius Sinnemäelle Helsingin yliopistosta.

Tiedeakatemian vuoden 2021 Väisälän palkinnot myönnettiin professori Emilia Kilpualle Helsingin yliopistosta ja apulaisprofessori Christian Webbille Helsingin yliopistosta. Palkinnot myönnettiin 21. kerran, ja ne ovat suuruudeltaan 15 000 euroa.

Pro Scientia – Tieteen puolesta -palkinto myönnettiin tiedekirjailija Tiina Raevaaralle. Palkinto myönnetään joka toinen vuosi henkilölle tai muulle taholle, joka on puheillaan, kirjoituksillaan tai muulla toiminnallaan merkittävästi edistänyt tieteen asemaa yhteiskunnassa. Palkinnon arvo on 10 000 euroa, ja se myönnettiin kolmannen kerran. Lisäksi myönnettiin ensimmäistä kertaa kunniamaininta, jonka sai Helsingin Sanomien Lasten tiedekysymyksiä -palsta.

Tiedeakatemia esitti kertomusvuonna ehdokkaan Balzan Prize, Gad Rausing Priset, Holberg Prize, The Keio Medical Science Prize, Louis-Jeantet Prize, Nils Klim Prize ja Olav Thon Founation’s International Research Award for Mathematics/Natural Sciences and Medicine -palkintojen saajiksi.

Kansallisista palkinnoista Tiedeakatemia esitti vuoden aikana ehdokkaita Alfred Kordelinin palkintoon, Tiedonjulkistamisen valtionpalkintoon ja TSV:n Kordelinin tiedepalkintoon.

Tilaisuudet ja tapahtumat

Suomalainen Tiedeakatemia järjesti vuoden 2021 aikana teemailtoja joka kuukauden toisena maanantaina kesäkuukausia ja tammikuuta lukuun ottamatta. Koronapandemiasta johtuen tilaisuuksia järjestettiin kokonaan verkossa, suorina lähetyksinä verkossa niin, että vain puhujat olivat lähetyspaikalla ja yleisö verkossa tai hybridimallilla, jossa myös osa yleisöstä oli lähetyspaikalla. Tapahtumat saivat kiitettävän määrän seuraajia, ja illan teemoista syntyi luontevasti keskustelua verkon yli. Tammikuussa Tiedeakatemia osallistui Tieteen päiville järjestämällä paneelikeskustelun “Taistelu totuudesta”. Maaliskuussa teemaillan sijaan tehtiin virtuaalivierailu Yleisradioon.

  • 16.1. Taistelu totuudesta: Tiede ja valetieto (Tieteen päivät)
    Porthania, sali 1: suora lähetys verkossa, puhujat lähetystilassa
  • 8.2. Taipuu vaan ei taitu
    Symposion-sali, Hotelli Kämp: suora lähetys verkossa, puhujat lähetystilassa
  • 23.3. Virtuaalivierailu Ylen uutis- ja ajankohtaistoimitukseen
    Google Meets -alusta, kaikki osallistujat etänä
  • 25.5. Tiedeneuvonta tänään ja tulevaisuudessa – kohti viisaampia päätöksiä
    Zoom-alusta, kaikki osallistujat etänä
  • 13.9. Ilta uusille jäsenille
    Suomalaisen Tiedeakatemian Väisälä-sali: suora lähetys verkossa, puhujat pääasiassa lähetystilassa
  • 11.10. Humanististen tieteiden arvostus ja vaikuttavuus yhteiskunnassa
    Suomalaisen Tiedeakatemian Väisälä-sali: suora lähetys verkossa, puhujat pääasiassa lähetystilassa
  • 8.11. Disinformaatio ja korona
    Peilisali, Hotelli Kämp: suora lähetys verkossa ja osa osallistujista Peilisalissa, puhujat lähetystilassa
  • 13.12. Ilta matemaattis-luonnontieteellisille tieteille
    Valkoinen Sali: suora lähetys verkossa ja osa osallistujista Valkoisessa Salissa, puhujat lähetystilassa

Tiedeakatemian osastojen kokoukset järjestettiin maaliskuussa vain etätapahtumina. Sääntömääräistä kokouksista huhtikuun kevätkokous järjestettiin vain etätapahtumana ja syyskokous marraskuussa hybriditoteutuksena siten, että osa osallistujista oli kokoustilassa.

Tiedeakatemian ryhmistä oikeustieteiden ryhmä järjesti vuoden aikana tilaisuuden ”Oikeustutkimus 2021 – Oikeudenaloja vai temaattisia kokonaisuuksia?”. Tilaisuus järjestettiin 13.10. Hotelli Presidentissä.

Maupertuis-ohjelman puitteissa ei järjestetty yleisötilaisuuksia. Epidemiatilanteessa tunnettujen ranskalaisten tieteentekijöiden vierailut eivät toteutuneet.

Lokakuussa Tiedeakatemia osallistui Nobel-keskustelutapahtumaan yhdessä muiden tiedeakatemioiden ja Helsingin Sanomien kanssa. Tilaisuus toteutettiin suorana lähetyksenä Sanoma-talosta.

Lista tilaisuuksista löytyy liitteestä 1 (tämän sivun lopusta). Tilaisuuksien tallenteita voi katsoa Tiedeakatemian verkkosivujen kautta.

Tiedeneuvonta

Toimintavuosi oli kolmivuotisen tiedeneuvonnan kehittämishanke Sofin viimeinen. Sofi (Science Advice Initiative of Finland) oli Suomen neljän tiedeakatemian yhteistyöhanke, joka toimi opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella. Sofin toimintaa koordinoi Suomalainen Tiedeakatemia, ja sen mentoriryhmään kuuluivat tiedeakatemian jäsenet akateemikko Eva-Mari Aro (Turun yliopisto), professori Marja Makarow (Biokeskus Suomi, myöh. Academia Europaea), akateemikko Ilkka Niiniluoto (Helsingin yliopisto) ja kansleri emeritus Kari Raivio (Helsingin yliopisto). Hankkeen vastuullisena johtajana toimi akateemikko Risto Nieminen (Aalto-yliopisto).

Sofilla oli kolme päätavoitetta. Näistä ensimmäinen, kehittää ja vakiinnuttaa Suomeen tiedeneuvontaa koordinoiva vastuuorganisaatio, saavutettiin. Sofin toiminta jatkuu vuoden 2022 alusta Suomalaisen Tiedeakatemian rahoituksella ja nimissä. Sofin toisena tehtävänä oli vahvistaa tiedeyhteisön ja yhteiskunnan päätöksentekijöiden välistä dialogia. Sofi muun muassa kehitti kaksi uutta toimintamallia tieteellisen tiedon välittämiseksi päätöksentekoon: Tiedesparraus on tutkijoiden ja päättäjien välistä vuorovaikutuksellista tiedetukea. Ilmiökartta puolestaan on menetelmä laadukkaiden ja käyttäjien tarpeisiin vastaavien tietosynteesien toteuttamiseksi. Sofi suunnitteli myös tutkijoille vaikuttavuuskoulutuksen. Kolmanteen tavoitteeseensa, edistää yhteiskunnallista keskustelua tiedeneuvonnan tulevaisuudesta, Sofi vastasi muun muassa järjestämällä itse tapahtumia sekä osallistumalla aktiivisesti tilaisuuksiin niin Suomessa kuin ulkomailla. Sofin julkaisu Tieteen ja päätöksenteon vuorovaikutus eilen, tänään ja huomenna (2021) esittelee tieteen ja päätöksenteon suhdetta, tiedeneuvonnan toteuttamista ja sen kehityssuuntia. Sofin toiminnasta ja perinnöstä voi lukea tarkemmin osoitteesta www.acadsci.fi/sofi.

Kansainvälinen toiminta

Suomalaisen Tiedeakatemian yhteyksiä kansainvälisiin tiedejärjestöihin hoidettiin pääsääntöisesti tiedeakatemioiden yhteiselimen Suomen Tiedeakatemiat -yhteistyöneuvoston (CoFA) kautta. CoFA:n johtoryhmän jäsenenä toimi esimies ja hänen varamiehenään varaesimies. Johtoryhmään kuului myös pääsihteeri ilman päätäntäoikeutta. CoFA:n kansainvälisten asioiden toimikunnassa (KAT) Tiedeakatemiaa edusti esimies Anna Mauranen, joka oli toimikunnan puheenjohtaja, ja Olavi Nevanlinna. CoFA:n Ihmisoikeuskomitean puheenjohtajana toimi alkuvuoden Jukka Kekkonen ja 1.8. alkaen Liisa Laakso.

Suomalainen Tiedeakatemia jatkoi neljättä vuotta Suomen Tiedeakatemiain CoFA:n vastuuakatemiana. CoFA on tärkeä osa Suomen tiedeakatemiajärjestelmän uudistumista ja suuntautumista tulevaisuuteen. Sopimuksen puitteissa tiedeakatemiat osallistuvat yhä vahvemmin tiedeyhteisön kehittämiseen ja sen kansainvälistymiseen.

CoFA:n kautta Suomalaisen Tiedeakatemian jäseniä oli luottamustehtävissä useissa kansainvälisissä tiedeorganisaatioissa: EASAC:issa Mats Gyllenberg, Maija Tenkanen, Jukka Seppälä ja Pirjo Peltonen-Sainio, ISC:ssä Anna Mauranen, Ahti Salo, Mari Vaattovaara sekä pääsihteeri Pekka Aula, UAI:ssä Mika Kajava, Kansainvälisessä ihmisoikeusverkostossa Jukka Kekkonen elokuuhun ja elokuusta Liisa Laakso, ALLEA:ssa Krista Varantola ja Risto Kunelius, Euro-CASE:ssa Mikko Hupa, SAPEA:ssa Jukka Seppälä ja Mikko Hupa, ja IAP:ssä Liisa Laakso ja Olli Vapalahti.

Uusista kansainväliseen toimintaan liittyvistä yhteistyömuodoista käytiin neuvotteluja muun muassa Ranskan Suomen suurlähetystön kanssa. Toimintavuoden aikana käytiin myös useita keskusteluja eri maiden tiedeakatemioiden edustajien kanssa.

Suomalainen Tiedeakatemia nimeää jäseniä kansalliskomiteoihin. Polaarialueiden tutkimuksen kansallisen komitean (SCAR, IASC) Tiedeakatemian varsinaisena edustajana toimi Atte Korhola varaedustajanaan Juha Pekka Lunkka. Tähtitieteen kansallisen komitean (IAU) edustajana oli Karri Muinonen. Radiotieteen kansalliskomitean (URSI) edustajina olivat Karri Muinonen ja Esa Kallio varaedustajanaan Ilya Usoskin. Merentutkimuksen kansallisessa komiteassa (SCOR) edustajana oli Kimmo Kahma. Kvartääritutkimuksen kansallisen komitean (INQUA) edustajana toimi Juha Pekka Lunkka. Suomen mekaniikan kansalliskomiteassa (IUTAM) edustajana oli Ilkka Norros ja Geologian kansalliskomiteassa (IUGS) Juha Pekka Lunkka.

Jäsenet

Vuoden 2021 lopussa Suomalaisella Tiedeakatemialla oli 826 kotimaista ja 172 ulkomaista jäsentä.

Kevätkokouksessa 23. huhtikuuta Tiedeakatemiaan valittiin 37 uutta kotimaista jäsentä ja 7 ulkomaista jäsentä. Jäsenvalinta toteutettiin 2020 hyväksytyn sääntöpykälän 4 muutoksen mukaisesti siten, että myös Suomessa asuva ulkomainen tieteenharjoittaja voidaan hyväksyä varsinaiseksi jäseneksi.

Uusiksi jäseniksi matemaattis-luonnontieteelliseen osastoon valittiin Jouni Aspi (Oulun yliopisto), Johan Bobacka (Åbo Akademi), Ruizhi Chen (Wuhan University, Kiina), Marjukka Kolehmainen (Itä-Suomen yliopisto), Mauri Kostiainen (Aalto-yliopisto), Tuomo Kuusi (Helsingin yliopisto), Pekka Lappalainen (Helsingin yliopisto), Tuomas Lappi (Jyväskylän yliopisto), Robert van Leeuwen (Jyväskylän yliopisto), Sabrina Maniscalco (Helsingin yliopisto), Tapio Mappes (Jyväskylän yliopisto), Tomi Mikkola (Helsingin yliopisto), Tommi Mikkonen (Helsingin yliopisto), Taina Pennanen (Luonnonvarakeskus), Juha Rinne (Turun yliopisto), Frederick Stoddard (Helsingin yliopisto), Hanna Tuomisto (Turun yliopisto), Heikki Tuononen (Jyväskylän yliopisto), Juha Vaara (Oulun yliopisto), Ilpo Vattulainen (Helsingin yliopisto) ja Riitta Veijola (Oulun yliopisto).

Humanistiseen osastoon valittiin uusiksi jäseniksi Jani Erola (Turun yliopisto), Tomi Huttunen (Helsingin yliopisto), Pekka Hämäläinen (University of Oxford, Iso-Britannia), Pasi Ihalainen (Jyväskylän yliopisto), Niklas Jensen-Eriksen (Helsingin yliopisto), Jutta Jokiranta (Helsingin yliopisto), Janne Kaisto (Lapin yliopisto), Kaisa Kotakorpi (Tampereen yliopisto), Liisa Laakso (The Nordic Africa Institute, Ruotsi), Juha-Antti Lamberg (Jyväskylän yliopisto), Matti Liski (Aalto-yliopisto), Juha Raitio (Helsingin yliopisto), Reetta Toivanen (Helsingin yliopisto), Raisa Maria Toivo (Tampereen yliopisto), Terhi Utriainen (Turun yliopisto) ja Olli-Pekka Vainio (Helsingin yliopisto).

Suomalaisen Tiedeakatemian ulkomaisiksi jäseniksi valittiin Fuad Aleskerov (National Research University, Venäjä), Robin Dunbar (Oxford University, Iso-Britannia), Kerstin Enflo (Lund University, Ruotsi), Nikolay Kasimov (Moscow State University, Venäjä), Janos Kertesz (Central European University, Itävalta), Joseph Krajcik (Michigan State University, Yhdysvallat) ja Nageswari Shanmugalingam (University of Cincinnati, Yhdysvallat).

Tiedeakatemian varsinaisten jäsenten joukosta poistuvat Pirkko-Liisa Haarmann, Kalervo Hovi, Pentti Kauranen, Teuvo Kohonen, Jouko Koskikallio, Pentti Lempiäinen, Matti Luukkainen, Timo Riiho, Erkki Saxén ja Atso Vorma.

Tiedeakatemian tietoon on tullut, että ulkomaisten jäsenten joukosta ovat poistuneet Horst Albach, Hermann Bausinger, Marek Grad, János Kornai, Assar Lindbeck, Jan Malý, Nickolay Moiseev, Harm Pinskter, Michael Stolleis, Jan Strelau ja Sergej Zilitinkevich.

Nuorten Tiedeakatemia

Vuosi 2021 oli Nuorten Tiedeakatemian (Young Academy Finland YAF) neljäs kokonainen toimivuosi. Nuorten Tiedeakatemian perustarkoituksena on edistää tiedettä erityisesti nuorten, tieteellisen uransa alkuvaiheessa olevien tutkijoiden näkökulmasta. Nuorten Tiedeakatemian hallituksen puheenjohtaja toimi Jenni Raitoharju Suomen ympäristökeskuksesta. Toimintavuonna Nuorten Tiedeakatemiassa oli kaikkiaan 81 jäsentä ja 34 alumnia.

Nuorten Tiedeakatemian perustamiseen vaikutti keskeisesti vuonna 2017 saatu Emil Aaltosen Säätiön miljoonan euron lahjoitus Nuorten Tiedeakatemian perustamiseksi Suomalaiseen Tiedeakatemiaan. Lahjoituksen pohjalta perustettiin Emil Aaltosen erillisrahasto. Nuorten Tiedeakatemia toimii Suomalaisen Tiedeakatemian yhteydessä. Nuorten Tiedeakatemia laatii toiminnastaan oman toimintakertomuksensa vuosittain.

Julkaisutoiminta

Vuonna 2021 Suomalainen Tiedeakatemia käynnisti Annales Academiae Scientiarum Fennicae -sarja. Lisäksi ilmestyi Tiedeakatemian Vuosikirja suomeksi ja englanniksi. Tiedeakatemia vastasi vuoden 2021 Mathematica-sarjalle myönnetystä valtionavustuksesta, sarjan kustantajana toimi Suomen matemaattinen yhdistys.

Tiedeakatemian julkaisutoimikunnan puheenjohtajana toimi Risto Nieminen ja varapuheenjohtajana Anna Mauranen. Muut jäsenet olivat pääsihteeri Pekka Aula, Kimmo Kaski, Heta Pyrhönen, Jari Eloranta, Jaakko Husa, Päivi Pahta, Tapio Salmi, Hannu Sariola ja Erkki Tomppo. Jäsenet asettuivat itse ehdolle julkaisutoimikuntaan. Julkaisutoimikunta piti vuoden aikana yhden kokouksen.

Tiedeakatemian julkaisutoiminnan valtionavustus oli 73.000 (vuonna 2020 110 000) euroa ja julkaisujen myyntituotot n. 6 900 euroa (n. 25 500). Tiedeakatemian tieteellisen kirjallisuuden vaihtotoimintaa hoitaa Tieteellisten seurain valtuuskunnan vaihtokeskus. Vuoden 2021 lopussa Tiedeakatemialla oli 55 (290) ulkomaista vaihtokumppania, ja vaihtoon lähetettiin yhteensä 143 (741) julkaisua.

Tiedeakatemian ja Tiedeseuran julkaisutoimintaa koordinoimaan perustettu yhteinen julkaisutoimikunta aloitti toimintansa vuoden 1996 alussa. Toimikunta valitaan kolmivuotiskaudeksi ja toimikunnan puheenjohtajaksi on valittu vuorovuosin Tiedeakatemian ja Tiedeseuran edustaja. Kauden 2021–2023 puheenjohtaja on Suomalaisen Tiedeakatemian edustaja Jari Ojala.

Strategiatyö

Suomalaisen Tiedeakatemian strategian ydin on ajatus arvokkaasta tieteestä. Tieteellä on, ja se luo, arvoa yhteiskunnalle, erilaisille yhteisöille ja yksilöille. Arvokkaan tieteen ytimessä ovat pyrkimys totuuteen, sivistys, tasa-arvo ja yleinen mahdollisuus hyvään elämään. Arvokas tiede on avointa, riippumatonta, rajatonta ja se kuuluu kaikille. Arvokkaan tieteen tekijöinä ovat vaikuttuva, yhteisöllinen, kestävä ja uudistuva tiede. Toimintavuonna strategiasta johdettiin kolme operatiivista keihäänkärkialuetta vuodelle 2022, jotka ovat turvatut tieteen tekemisen perusedellytykset, tutkitulla tiedolla informoitu päätöksenteko ja luotettava tieteellinen tieto.

Viestintä

Toimintavuonna Tiedeakatemian viestintä painottui omaan sähköiseen mediaan, joiden käyttöä tehostettiin koronapandemian jatkuessa. Pääfoorumeina olivat verkkosivut, Twitter-tili, Facebook-sivut, YouTube-kanava sekä LinkedIn-tili.

Vuonna 2021 perustettiin Tiedeakatemian blogi. Blogin tarkoitus on keskustella asioista ja ilmiöistä tieteen ja yhteiskunnan rajapinnalla. Kirjoittajina ovat Tiedeakatemian hallituksen jäsenet ja muu jäsenistö sekä kutsutusti muut tieteen tekijät.

Strategian mukaisesti näissä kanavissa viestittiin tarkoituksenmukaisille kohderyhmille. Ulkoista viestintää tehostettiin tiedote­jakelupalvelun käytöllä ja aktiivisella sidosryhmätoiminnalla. Ansaitun julkisuuden seurantaa jatkettiin mediaseurannan työkalulla.

Toinen painopistealue oli tiedeviestinnässä, eritoten tutkitun tiedon ja tieteeseen liittyvän vaikuttajaviestinnän alueilla. Tiedeakatemian julkinen näkyvyys lisääntyi edellisvuoteen verrattuna eritoten sosiaalisen mediassa ja ammattilehdistössä. Toimintavuonna myös jatkoi toimintaansa Tiedeakatemian CoFA:n, YAF:n ja Sofi-hankkeen yhteinen viestintäryhmä.

Viestintäympäristö on muuttunut olennaisesti viimeisten kahden vuoden aikana. Tapahtumaviestinnässä siirryttiin ammattimaisiin videotuotantoihin, jotka toteutettiin suorina lähetyksiä ja jaettavina tallenteina. Myös Tiedeakatemian COVID-asiantuntijaryhmän viestinnässä käytettiin tuotettuja videoita, joita jaettiin verkossa laajalle yleisölle. Osa vuoden 2021 teemailloista lähetettiin suorana verkossa. Tilaisuuksien tallenteet ovat katsottavissa Suomalaisen Tiedeakatemian verkkosivuilla toistaiseksi.

Sisäisessä työviestinnässä jatkettiin verkkopohjaisten viestintä- ja yhteistyöalustojen kehittämistä ja käyttöönottoa.

Talous ja omaisuudenhoito

Tiedeakatemian hallituksen neuvoa antavana elimenä talousasioissa toimii omaisuudenhoitotoimikunta. Toimikuntaan kuuluivat Anna Mauranen, Kimmo Kaski, Pekka Ilmakunnas, Pekka Aula sekä Tuula Linna. Asiantuntijajäseninä olivat Anders Ekholm ja Ralf Sunell. Varainhoito perustui Tiedeakatemian, sen rahastojen sekä sen hallinnoimien säätiöiden sijoitusstrategiaan, joka päivitettiin 2021.

Vuoden 2021 lopussa Tiedeakatemian ja sen rahastojen sijoitusvarallisuus oli yhteensä noin 241 miljoonaa euroa (edellisen vuoden lopussa 197 miljoonaa euroa). Lisäksi Tiedeakatemian hallinnoimien säätiöiden varallisuus oli vuoden 2021 lopussa yli 5 miljoonaa euroa.

Varallisuus koostuu osake- ja korkosalkuista, Vaisala Oyj:n osakkeista sekä vaihtoehtoisista sijoituksista. Salkunhoitajina toimivat Nordea ja Evli. Kaikki Mariankatu 5:n kiinteistön toimistohuoneistot ovat Tiedeakatemian suorassa omistuksessa. Muutoin kiinteistösijoitukset ovat pääosin eQ:n kiinteistörahastoissa. Muut vaihtoehtoiset sijoitukset ovat pääoma­rahastoissa. Näistä sijoituksista merkittävin on Hamilton Lane Club Fund-rahastossa.

Vuoden 2021 aikana pörssikurssit edelleen nousivat koronavirusepidemian aiheuttamasta epävarmuudesta huolimatta. Koko varallisuuden tuotto, sisältäen osingot, korot, vuokrat ja omaisuuden arvon muutokset, oli kertomusvuonna ilman Vaisala Oyj:n osakkeita noin 20 % (edellisenä vuonna noin 6 %). Vaisala Oyj:n osakekurssi nousi erityisesti vuoden loppu­puolella, ja se mukaan lukien koko omaisuuden tuotto oli noin 25 % (edellisenä vuonna 16 %).

Tiedeakatemian vuoden 2021 tilien ja hallinnon tarkastajana toimi professori, KHT Markku Koskela ja varatilintarkastajana KHT Riku Kärnä. Tilintarkastuskertomus ja kertomus varainhoidosta julkaistaan vuoden 2021 vuosikirjan yhteydessä.

Henkilöstö

Suomalaisen Tiedeakatemian pääsihteerinä toimi professori Pekka Aula. Tiedeakatemian hallintopäällikkönä toimi Leila Sarajärvi, hallintosihteerinä Nina Rapelo ja tiedeviestinnän asiantuntijana Klaus Elfving. Hallintoassistenttina toimi Suvi Salmi lokakuuhun asti, ja lokakuusta alkaen Emilia Lähde. Tammikuun ajan Covid-19-asiantuntijaryhmän määräaikaisena tiedekoordinaattorina toimi Rosa Rantanen. Nuorten Tiedeakatemian tiedesihteerinä (50 %) toimi 31.5. asti Katja Kujanpää, 1.6.–30.8. Johanna Ketola, ja 1.10. alkaen Riikka Hiltunen (50 %). Tutkija tavattavissa -projektia veti 1.8. alkaen Kim Krappala. Tiedeakatemian hallinnon alla toimivan CoFA:n palveluksessa akatemiasihteerinä toimi Arto Miettinen ja tiedesihteerinä Veera Launis. Tiedeakatemian pääsihteeri on CoFA:n sihteeristön hallinnollinen esimies. Tiedeakatemioiden yhteishankkeen Sofin palveluksessa toimi akatemiasihteerinä Jaakko Kuosmanen ja tiedeviestinnän asiantuntijana Nanna Särkkä.

Hallintopäällikkö osallistui työlainsäädäntöön ja henkilöstöhallintoon liittyviin koulutuksiin sekä toimialaansa liittyviin seminaareihin. Hallintosihteeri osallistui viestintään, julkaisuihin ja apurahaprosesseihin liittyviin koulutuksiin. Henkilöstö osallistui myös työyhteistyöorganisaatioiden järjestämiin informaatiotilaisuuksiin ja seminaareihin sekä ensiapukoulutukseen. Toimintavuonna käynnistettiin henkilöstön hyvinvoinnin ja työn organisointiin ja kehittämiseen keskittyvä projekti.

Kertomusvuonna Tiedeakatemia maksoi palkkaa tai palkkioita kaikkiaan 32 eri henkilölle.

Muu toiminta

Hallitus on vuoden aikana pyynnöstä ehdottanut jäseniä useisiin työryhmiin ja toimielimiin. Tiedeakatemialla on edustajia monissa eri kotimaisissa ja ulkomaisissa instituutioissa ja organisaatioissa.

Opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisten asioiden foorumin jäsenenä toimi varaesimies Anna Mauranen. Foorumi on asetettu kaudeksi 2020-2023.

Suomalainen Tiedeakatemia on Tieteellisten Seurain Valtuuskunnan (TSV) jäsen. TSV:n hallituksessa olivat Tiedeakatemian edustajina Arto Haapala (varajäsen Elina Ikonen) sekä Anna Mauranen (varajäsen Kimmo Kaski).

Pekka Ilmakunnas osallistui Tiedeakatemian edustajana TSV:n kevätkokoukseen maaliskuussa ja syyskokoukseen syyskuussa. Julkaisufoorumin ohjausryhmässä Tiedeakatemian edustajana on toiminut Risto Nieminen.

Tiedeakatemian edustajina Alfred Kordelinin säätiön hallituksessa olivat Jukka Seppälä (varallaan Keijo Hämäläinen) sekä Hannu Riikonen (Mari Vaattovaara). Edustajina säätiön tieteen jaostossa olivat Sami Pihlström (varallaan Tuomas Forsberg) sekä Eija Kalso (Hilkka Soininen). Kansan­valistuksen jaostossa edustajana oli Markku Löytönen (Risto Nieminen), ja kirjallisuuden jaostossa Heta Pyrhönen (Marjatta Palander). Taiteen jaostossa toimivat Ville Lukkarinen (Annika Waenerberg).

Suomen eläin- ja kasvitieteen julkaisutoimikunnassa Tiedeakatemian edustajina olivat Jaana Bäck ja Jukka Jernvall. Ulkopolitiikan tutkimussäätiössä edustajana oli Tapio Raunio. Säätiöiden post doc -poolissa Tiedeakatemian edustajana oli Anna Mauranen varallaan Kaisa Nyberg. Kansallisessa LUMA-neuvottelukunnassa Tiedeakatemian edustajana toimi pääsihteeri Pekka Aula. Tutkimuksen vaikuttavuuden tukisäätiön hallituksessa Tiedeakatemian nimeämänä jäsenenä oli Anna Mauranen.

Suomen Akatemian tieteellisissä toimikunnissa oli vuoden 2021 lopussa Suomalaisen Tiedeakatemian jäseniä seuraavasti: Sami Pihlström, Petri Karonen ja Petri Kuoppamäki kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnassa, Reko Leino ja Petri Pellikka luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunnassa sekä Esa Korpi, Kristiina Kruus, Jussi Kukkonen, Heli Peltola ja Ursula Schwab biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen toimikunnassa. Heistä Reko Leino, Sami Pihlström ja Ursula Schwab toimivat toimikunnan puheenjohtajana. Strategisen tutkimuksen neuvoston puheenjohtajana oli Kimmo Nuotio.

Pekka Ilmakunnas osallistui Tiedeakatemian edustajana Kiinteistö Oy Mariankatu 5–7 varsinaiseen yhtiökokoukseen maaliskuussa. Pekka Aula oli kiinteistöyhtiön hallituksen jäsen.

Pekka Aula edusti Tiedeakatemiaa Suomen eläin- ja kasvitieteen julkaisutoimikunnan vuosikokouksessa maaliskuussa sekä Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnan kevätkokouksessa ja syyskokouksessa. Pekka Ilmakunnas osallistui Tiedeakatemian edustajana Vaisala Oyj:n yhtiökokoukseen huhtikuussa. Suomen LUMA-keskuksen StarT-hankkeen kummina toimi Kimmo Kontula. Tieteen päivien ohjelmatoimikunnassa Tiedeakatemiaa edusti Maria Lähteenmäki ja ohjausryhmässä Pekka Aula.

­

Tiedeakatemia osallistui vuonna 2020–2021 Tiedediplomatia-hankkeeseen, jossa selvitettiin suomalaisen tiedediplomatian tilaa ja kehittämistarpeita. Hanke toteutettiin yhdessä Frisky & Anjoy Oy:n kanssa ja sen rahoitti valtioneuvosto osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaa (VNTEAS-hankkeet). Hanke raportoitiin keväällä 2021.

Liite 1

Vuoden 2021 tilaisuudet

  1. tammikuuta Paneelikeskustelu Taistelu totuudesta: Tiede ja valetieto
    osana Tieteen Päivät 2021 -ohjelmaa
  • Unigrafian oman alustan suora lähetys Helsingin yliopistolta
  • Keskustelua veti pääsihteeri Pekka Aula. Panelisteina kuultiin akateemikko Ilkka Niiniluotoa (Helsingin yliopisto) ja tutkija Salla-Maaria Laaksosta (Helsingin yliopisto)
  • Tallenne on katsottavissa toistaiseksi acadsci.fi
  1. helmikuuta Teemailta: Taipuu vaan ei taitu -julkistustilaisuus
  • Hybridi: suora lähetys hotelli Kämpin Symposion-salista FLIK-videotuotantopalvelun alustalla
  • Suomalaisen Tiedeakatemian Covid-19-asiantuntijaryhmän kannanoton julkistamistilaisuus
  • Paikalla studiossa akateemikko Risto Nieminen (Aalto-yliopisto), professori Anna Mauranen (Suomalainen Tiedeakatemia), vastaava päätoimittaja Kaius Niemi (Helsingin Sanomat), valtiosihteeri, dosentti Pilvi Torsti
  • Videotervehdyksillä ja kysymyksillä mukana: johtaja Mika Aaltola (Ulkopoliittinen instituutti), professori, yksinäisyystutkija Niina Junttila (Turun yliopisto), Nuorten Agenda2030 ‐ryhmä, toiminnanjohtaja Anne Palm (laajan turvallisuuden verkosto WISE). Tilaisuuden juonsi toimittaja Piia Pasanen
  • Tallenne on katsottavissa toistaiseksi www.acadsci.fi
  1. maaliskuuta Osastojen kokoukset
  1. maaliskuuta Virtuaalivierailu Ylen uutis- ja ajankohtaistoimitukseen
  • Google Meet -alusta
  • Tutustuimme yleisötoimittaja Marcus Ziemannin mukana studioihin ja niissä käytettävään tekniikkaan ja nopean toiminnan uutisointiin. Mukana oli vahva kattaus Ylen toimittajia, ja keskusteluun osallistuminen oli vilkasta
  • Uutisdeskin verkkotuottaja Sarita Blomqvist avasi uutismaailmaa: miten nettiuutisia tehdään. Millaisin työkaluin tekemistä seurataan ja mitä tietoa käytetään uutisten taittoon
  • Tiede-, terveys- ja elämäntapatoimituksen tuottaja Ville Laakso kertoi tiedeuutisoinnista sekä uutisten suunnittelusta. Miten tiedeuutinen syntyy? Mitä valintoja tehdään?
  • Ruotsinkielisen uutisten sisältöpäällikkö Jonas Jungar selvitti tekemäänsä tutkimusta ””hattarauutisista””. Miten some haastaa uutistoimituksen? Mikä edes on uutinen?
  • Yle News Labin asiakkuuspäällikkö Jenni Müller taas tutki, mitä median kuluttajat meistä ajattelevat. Mitä median kulutuksesta oikeasti tiedetään?
  • Yle News Labin Head of AI & Personalization Jarno Koponen avasi, mihin journalismi on menossa. Miten tekoälyä käytetään uutisissa ja miten uutisten seuraaminen muuttuu?
  • Yhdysvaltain kirjeenvaihtaja Mika Hentunen otti yhteyttä Washingtonista. Hän toimii ympäristössä, jossa tiedettä on pyritty systemaattisesti kyseenalaistamaan ja käyttämään omiin tarkoitusperiin. Pohdimme hänen johdollaan millainen on Bidenin kauden tieteen kurinpalautus?
  • Vierailu järjestettiin Suomalaisen Tiedeakatemian ja Nuorten Tiedeakatemian jäsenille
  1. huhtikuuta Sääntömääräinen kevätkokous
  • Suomalaisen Tiedeakatemian kunniapalkinto ja mitali nro 33 myönnettiin akateemikko Ilkka Niiniluodolle (Helsingin yliopisto)
  • Vuoden 2021 kunniapalkitun ja vuoden 2020 palkitun akateemikko Riitta Harin keskustelu ” Ihmismielen monialainen tutkimus”. Tallenne on katsottavissa toistaiseksi acadsci.fi.
  • Kevätkokouksessa käsiteltiin ja päätettiin sääntömääräiset asiat
  1. toukokuuta Tiedeneuvonta tänään ja tulevaisuudessa – kohti viisaampia päätöksiä
  • Zoom-alusta
  • Tapahtuma tuotettiin yhdessä tiedeneuvontahanke Sofin kanssa ja koostui hankkeen esittelystä. Sofin akatemiasihteeri Jaakko Kuosmasen ja tiedeviestinnän asiantuntija Nanna Särkän lisäksi hanketta esittelevät ilmiökartta-projektissa mukana aktiivisessa roolissa olleet Tiedeakatemian jäsenet professorit Kimmo Alho ja Katariina Salmela-Aro
  • Tiedeneuvonnan kansainvälistä merkitystä avasi Sofin vastuullinen johtaja, akateemikko Risto Nieminen
  • Osallistujien kommentointi, kysymykset ja avoin ilmapiiri olivat tapahtuman keskiössä
  1. syyskuuta Teemailta Uusien jäsenten ilta
  • Hybriditapahtuma; etäosallistuminen. Studiotuotanto Mariankadulta Roast Creative -yrityksen virtuaalialustalla
  • Illan aikana tutustuimme lyhyesti kahden viime vuoden uusiin jäseniin. Tiedeviestinnän asiantuntija Klaus Elfving haastatteli noin kymmentä uutta jäsentä vuosilta 2020–2021. Kuulimme kuulumiset erilaisilta tieteenaloilta keinoälytutkimuksesta sosiaaliseen neurotieteeseen ja vuorovaikutus- ja leikkitutkimukseen.
  • Tapahtumassa kuultiin kaksi jäsenten esitelmää. Professori Liisa Laakso (The Nordic Africa Institute) esitteli tieteen ja demokratian välistä suhdetta Afrikan maissa ja professori Sabrina Maniscalco (Helsingin yliopisto) (etänä) kvanttifysiikan maailmaa ja sen merkitystä
  • Esitelmien jälkeen oli runsaasti aikaa keskustelulle ja yleisökysymyksille esitelmien teemoista. Keskustelua johti esimies Anna Mauranen
  • Tapahtuma oli kaksikielinen: tilaisuudessa käytettiin suomea ja englantia
  • Tallenne on katsottavissa toistaiseksi acadsci.fi
  1. lokakuuta Teemailta Ilta humanistisille tieteille
  • Hybriditapahtuma; etäosallistuminen. Studiotuotanto Mariankadulta Roast Creative -yrityksen virtuaalialustalla
  • Lokakuun teemaillassa julkistettiin Suomalaisen Tiedeakatemian humanistipalkinnon saaja apulaisprofessori Kaius Sinnemäki (Helsingin yliopisto) ja käytiin keskustelua humanististen tieteiden arvostuksesta ja vaikuttavuudesta yhteiskunnassa
  • Kaius Sinnemäki piti kiitosesitelmän ja osallistui paneelikeskusteluun. Alustukset illan teemaan kuultiin paneelista professori Jari Ojalalta (Jyväskylän yliopisto) (etänä) ja akatemiaprofessori Anu Wartiovaaralta (Helsingin yliopisto)
  • Keskustelua johti esimies Anna Mauranen
  • Kiinnostavia näkökulmia aiheeseen kuultiin paneelikeskustelun lisäksi videohaastatteluiden muodossa. Videohaastatteluilla tilaisuuteen osallistuivat pääjohtaja Susanna Pettersson (Nationalmuseum), varatoimitusjohtaja Mikko Mäntylä (Slush) ja kansleri Kaarle Hämeri (Helsingin yliopisto)
  • Tilaisuudessa julkistettiin Eino Jutikkalan rahaston ja Emil Öhmannin Säätiön apurahat
  • Tallenne on katsottavissa toistaiseksi acadsci.fi
  1. lokakuuta Oikeustieteen ryhmän seminaari ” Oikeustutkimus 2021 – Oikeudenaloja vai temaattisia kokonaisuuksia?”
  2. lokakuuta Suuri Nobel-tilaisuus
  • Tilaisuus järjestettiin yhteistyössä muiden tiedeakatemioiden ja Helsingin Sanomien kanssa suorana lähetyksenä Sanoma-talosta
  • Tilaisuudessa asiantuntijoiden johdolla esiteltiin vuoden 2021 Nobel-palkittujen tutkimusten aiheista, tekijöistä, saavutuksista sekä niiden merkityksestä
  • Tilaisuus järjestettiin suorana lähetyksenä, tallenne on katsottavissa toistaiseksi academies.fi
  1. marraskuuta Teemailta Disinformaatio ja korona sekä sääntömääräinen syyskokous
  • Hybriditapahtuma; etäosallistuminen. Studiotuotanto Kämpin Peilisalista Rajupaja-yrityksen virtuaalialustalla
  • Teemaillassa pohdittiin tieteellisen tiedon tuottamista, välittämistä ja uskottavuutta erityisesti kriisitilanteissa
  • Tilaisuudessa jaettiin Tiedeakatemian Pro Scientia – Tieteen puolesta -palkinto ja kunniamaininta. Palkinto luovutettiin tietokirjailija Tiina Raevaaralle ja kunniamaininta Helsingin Sanomien Lasten tiedekysymykset -palstalle. Helsingin Sanomien puolesta palkinnon otti vastaan palstan toimittaja Juha Merimaa
  • Paneelikeskusteluun osallistuvat professorit Juhani Knuuti (Turun yliopisto), Tiian Raevaara, Olli Vapalahti (Helsingin yliopisto) esimies Anna Maurasen johdolla
  • Teemaillan tallenne on katsottavissa toistaiseksi acadsci.fi
  • Syyskokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset asiat
  1. joulukuuta Teemailta Ilta matemaattis-luonnontieteellisille tieteille
  • Hybriditapahtuma Valkoisesta Salista Helsingin Aleksanterinkadulta. Paikalle kutsuttu apurahan saajat ja jäsenet rajoitetulla kapasiteetilla. Kaikille muille etäosallistuminen
  • Vuoden 2021 Väisälän palkinnot myönnettiin professori Emilia Kilpualle (Helsingin yliopisto) ja apulaisprofessori Christian Webbille (Helsingin yliopisto). Heiltä kuultiin oman alansa ja tutkimuksensa esittelyt
  • Esimies Anna Mauranen julkisti Vilho, Yrjö ja Kalle Väisälän rahaston apurahojen saajat
  • Esitelmänä kuultiin professori Nikolay Kuznetsovin (Saint Petersburg State University ja Jyväskylän yliopisto) Hidden attractors in science and technologies
  • Esimiehen kello vaihtui Anna Mauraselta Kimmo Kaskelle
  • Primo-ohjelmapalvelulta tilatut musiikkiesitykset kuultiin alussa ja lopussa. Tilaisuuden juonsi tiedeviestinnän asiantuntija Klaus Elfving
  • Tallenne on katsottavissa toistaiseksi acadsci.fi