Tutkijoilta odotetaan yhteiskunnallista vuorovaikuttamista. Tämän tukemiseksi tiedeviestintä on viime vuosina ollut paljon esillä. Tiedeviestinnän taidot ovatkin vaikuttamisen kannalta erittäin tarpeellisia, mutta uskomme, että tutkijoiden on hyödyllistä ymmärtää tieteen ja päätöksenteon välistä vuorovaikutusta myös laajemmin. Päätöksentekoon vaikuttaminen ei nimittäin ole yksittäiselle tutkijalle helppoa – ellei ole onnistunut vakiinnuttamaan asemaansa alansa keskeisimpänä asiantuntijana.
Sofi on kehittänyt nuorille tutkijoille tarkoitetun puolen päivän mittaisen koulutuksen, jossa käsitellään vaikuttamisen rakenteita ja käytäntöjä ja joka on suunniteltu täydentämään tiedeviestintäkurssien oppeja. Koulutuksessa käydään läpi esimerkiksi tieteen ja päätöksenteon suhdetta ja sen kehitystä, politiikan prosesseja ja vaikuttamisen paikkoja sekä tutkijan erilaisia rooleja vaikuttajana. Tavoitteena on antaa ajantasainen ja realistinen kuva vaikuttamisesta sekä auttaa tutkijoita ymmärtämään siihen liittyviä haasteita ja sitä, miten ne voi ylittää. Koulutuksessa työstetään myös omia vuorovaikutussuunnitelmia.
Yksi koulutuksen keskeisiä viestejä on, että vaikuttaminen kannattaa nähdä pitkäjänteisenä toimintana sekä asiana, joka on koko tiedeyhteisön, ei vain yksittäisen tutkijan vastuulla.
Ensimmäisen Vaikuttavaa tutkimusta – nuoret tutkijat ja toimiva vuorovaikutus päättäjien kanssa -koulutuksen järjestimme yhdessä Nuorten Tiedekatemian kanssa toukokuussa 2021. Sofin alustusten lisäksi koulutuksessa kuultiin vierailijapuheenvuoroja ryhmäpäällikkö Sanna-Riikka Saarelalta Suomen ympäristökeskuksesta, neuvottelevalta virkamieheltä Saara Leppiseltä sosiaali- ja terveysministeriöstä, koulutus- ja tiedepoliittiselta erityisasiantuntijalta Tommi Himbergiltä Suomen pysyvästä edustustosta OECD:ssä ja Unescossa, professori Otto Toivaselta Aalto-yliopistosta sekä tiedeasiantuntija Antti Pelkoselta Valtioneuvoston kansliasta (iltapäivän tarkempi ohjelma löytyy täältä).
Kysyntää tällaiselle koulutukselle on selvästi, sillä vain muutamassa päivässä osallistujia oli koossa reilusti yli sata ja jouduimme sulkemaan ilmoittautumisen. Suurin osa osallistujista oli väitöskirjatutkijoita. Onkin hienoa, että vaikuttamista pohditaan jo tässä vaiheessa tutkijakoulutusta.
Kun kysyimme osallistujilta, mikä heitä askarruttaa vaikuttamisessa erityisesti, he nostivat esiin muun muassa oman tutkimuksensa kannalta relevanttien tahojen tunnistamisen ja tavoittamisen, kuulluksi tulemisen sekä sen, kuinka uskaltaa esiintyä asiantuntijana tai nostaa esiin tuloksia, jotka haastavat vallitsevaa paradigmaa. Myös se pohditutti, miten löytää itselle luonteva ja vastaanottoajan kannalta sopiva tapa esittää asioita ja tieteellistä tietoa.
Palaute koulutuksesta oli kiittävää (kouluarvosanojen keskiarvo oli 8,5). Osallistujat pitivät erityisen hyvänä puheenvuorojen ja näkökulmien monipuolisuutta.
”Koulutus koosti vaikeaselkoisen asiakokonaisuuden ymmärrettävästi yhteen.”
”Koulutus antoi kattavan yleiskuvan aiheeseen, josta itsellä oli selvästi vanhanaikainen ja liian kapea ja yksipuolinen kuva. … Osaan todennäköisesti paremmin esimerkiksi apurahahakemuksissa jatkossa selittää oman tutkimuksen vaikuttavuusmahdollisuuksia. Itse väittelen pian ja minun pitäisi alkaa miettiä post doc -tutkimusaiheita. Koulutus auttoi pohtimaan sitä, minkälaisiin yhteiskunnallisiin teemoihin haluaisin suunnata omaa uraa.”
Järjestämme vastaavia vaikuttamiskoulutuksia mielellämme esimerkiksi eri yliopistojen nuorille tutkijoille. Jos olet kiinnostunut tällaisesta koulutuksesta joko osallistujan tai tilaavan organisaation roolissa, ole yhteydessä: sofi@acadsci.fi!
Kommentointi on suljettu.