Millaista onnistunutta vuorovaikutusta tutkijoiden ja päätöksentekijöiden välillä on aiemmin ollut? Sofin keskustelutilaisuudessa 6.10.2021 klo 16.00–17.30 nostetaan esiin hyviä esimerkkejä ja käytäntöjä vuosien ja vuosikymmenten takaa ja pohditaan, olisiko näistä syytä ottaa oppia tänä päivänä.
Suomessa vietiin 1980- ja 1990-luvuilla läpi kansainvälisesti ennätykselliset rikkipäästövähennykset poliitikkojen, teollisuuden ja tutkijoiden täydessä yhteisymmärryksessä. Miten tässä onnistuttiin? Ympäristöneuvos Esa Tommila kertoo ilmansuojelutavoitteiden ja -päätösten valmistelusta teollisuuden ja ympäristöneuvos Alec Estlander puolestaan tutkijan ja virkamiehen näkökulmasta. Miten tutkijoiden asiantuntemusta kuultiin ja miten eri osapuolten näkökulmat otettiin huomioon lainvalmistelussa?
Keskusteluun osallistuvat myös ympäristöministeriön erityisasiantuntija, hallintotieteiden tohtori Heta-Elena Heiskanen sekä Ilmatieteen laitoksen ilmastontutkimusohjelman johtaja, tutkimusprofessori Hannele Korhonen, jotka kommentoivat aihetta nykypäivän ja -käytäntöjen näkökulmasta.
Onko sinulla hyviä kokemuksia tutkijoiden ja päätöksenteon välisestä vuorovaikutuksesta aiemmilta vuosikymmeniltä? Kuulisimme näistäkin tilaisuudessa mielellämme!
Tilaisuus järjestetään Zoomissa, ja sitä voi seurata tästä linkistä. Tilaisuus on osa Tutkitun tiedon teemavuotta 2021.
Lämpimästi tervetuloa keskustelemaan tieteen ja päätöksenteon välisessä suhteessa tapahtuneista muutoksista!
•••
Alec Estlanderin ja Esa Tommilan yhteenvedon rikki- ja happamoitumiskriisin vaiheista ja hoitamisesta voi ladata tästä.
Tallenteen keskustelusta voi katsoa tästä:
[…] tänään – tuttuja haasteita ja uusia keinoja. Omassa keskustelutilaisuudessamme Tiedeneuvonta menneinä vuosikymmeninä – missä asioissa voisimme ottaa historiasta oppia? kuultiin siitä, miten Suomessa toteutettiin kansainvälisesti ennätykselliset […]