Skip to content

Termityöstä

Osana tiedeneuvonnan kehittämistyötä Sofi on käynnistänyt tiedeneuvontaan liittyvän suomenkielisen sanaston määrittelyn. Tiedeneuvonta-aiheinen suomenkielinen keskustelu on jokseenkin tuore ilmiö, ja siihen liittyvä termistö on hyvin vakiintumatonta. Englanninkieliset termit vilahtelevat puheessa, ja kirjoitetussa tekstissäkin merkitys usein varmistetaan laittamalla englanninkielinen termi sulkuihin. Tämä toki auttaa asian ymmärtämisessä. Toisaalta, vaikka termi olisi suomennettu, ei merkitys ole välttämättä yksiselitteinen tai yhteinen. Suomenkielisen käsitteistön kokoaminen ja määrittely on yksi tapa, jolla kolmivuotinen Sofi-hanke pystyy tuottamaan pidemmän aikavälin hyötyä  tieteen ja päätöksenteon välistä suhdetta jäsentävälle keskustelulle.

Sofi löysi nopeasti yhteistyökumppanin Tieteen kansallinen termipankki -hankkeesta, jonka johtaja Tiina Onikki-Rantajääskö ja tutkimuskoordinaattori Johanna Enqvist lähtivät mukaan tiedeneuvonnan termityöhön. Tieteen termipankki on kaikkien tieteenalojen yhteinen ja avoin tietokanta, johon kootaan termejä, termien määritelmiä ja selityksiä tiedeyhteisön ja kansalaisten käyttöön. Sitä koordinoidaan Helsingin yliopiston humanistisesta tiedekunnasta. Termityö tapahtuu tieteenalakohtaisesti talkooperiaatteella. Käytännössä tutkijat eli omien alojensa asiantuntijat työstävät termien määritelmiä ja selityksiä Termipankin wiki-alustalla, ja kuka tahansa palveluun rekisteröitynyt käyttäjä voi osallistua keskusteluun määritelmistä.

Minulle sosiologina sanojen määrittely, merkitysten kirjo ja voima olivat jo etukäteen tuttuja, mutta sain huomata että konkreettinen termityö vaatii myös teknisempää osaamista. Onneksi apua on tarjolla myös meille ei-lingvisteille. Perusteiden haltuun ottamisessa hyödyllinen oli esimerkiksi Termipankin koostama ”Monitieteinen termityö ja käsiteanalyysi” -kurssi Helsingin yliopiston MOOC-alustalla. Termipankin verkkosivuilta löytyy myös lisää alustan käyttöä ja termityötä koskevia ohjeita sekä toimintakäsikirja. Johanna auttoi teknisissä seikoissa (ja auttaa myös muita asiasta kiinnostuneita alkuun).

Listasimme ensin yhdessä keskeisimpiä käsitteitä, ja niistä valittiin tusina työstettäväksi. Aloitin oman työni miettimällä käsitteiden merkityksiä suhteessa toisiinsa ja yhteiskuntatieteelliseen kontekstiin yleensä. Käytin apunani suomen kielen painettuja sanakirjoja ja verkkosanakirjoja, tietokantoja kuten TEPA, IATE, VALTER sekä Termipankkiin jo laadittuja termimäärittelyjä. Lisäksi englanninkieliset sanakirjat, kuten Merriam-Webster, Oxford Dictionaries ja Britannica olivat hyödyksi. Kävin myös läpi viime vuosina tiedeneuvonnasta julkaistuja englanninkielisiä materiaaleja ja niiden sanastoja sen hahmottamiseksi, mitkä käsitteet ovat keskeisimpiä ja miten niitä on määritelty, sekä luin  suomenkielistä tiedeneuvontaa käsittelevää kirjallisuutta ja tarkastelin käytettyjä termejä.

Konkreettisen termien määrittelyn aloitin Termipankin wiki-alustalla. Työssä konkretisoituivat käsitteiden verkostot, yhteenliittymät, keskinäisriippuvuudet ja tieteellinen konteksti. Käsitteiden analysointi vaatii tarkkuutta ja voi viedä paljon aikaa. Alustalle on mahdollista linkittää tietoa muilta sivuilta, sinne voi lisätä pitkiäkin lainauksia ja antaa lisätiedoissa yksityiskohtaisempia selvityksiä. Kuten muussakin tieteellisessä työssä, myös termityössä on noudatettava hyvää tieteellistä käytäntöä. 

Tiedeneuvonta-sanan sivu Termipankissa

Keskustelumme termeistä, termityöstä ja suomen kielestä yleisemmin ovat olleet antoisia. Käsitteet ovat usein monimerkityksisiä, niihin kerrostuu erilaisia tutkimusperinteitä ja -näkökulmia, eikä kontekstisidonnaisuutta sovi unohtaa. On esimerkiksi syytä pohtia, pysyykö termin merkitys ajan kuluessa samana vai tulisiko määrittelyä päivittää – ja jos, niin miten ja millaisin rinnakkaiskäsittein. Entä vieraskieliset käännökset? Käsitteiden merkitys voi helposti käännettäessä muuttua, sillä niin vahvasti käsitteet ovat sidoksissa kieleemme sanojen kautta.

Termien määrittelyn luonteeseen kuuluu prosessinomaisuus. Valmista ei välttämättä tule koskaan, mutta se ei haittaa, sillä termitkin kehittyvät ajan myötä. Termit ja käsitteet heräävät niin sanotusti eloon vasta, kun niitä käytetään, niistä keskustellaan ja niiden todellisuutta kuvaava merkitys konkretisoituu.

Terveisin
Marja


Tiedeneuvonnan sanasto löytyy täältä. Toivomme, että mahdollisimman moni ottaisi osaa keskusteluun termien määritelmistä!

Kirjoittaja Marja Sivonen on tohtorikoulutettava Tampereen yliopiston sosiologian oppiaineessa. Hän oli harjoittelussa Sofissa 10/2019–1/2020.

Kommentointi on suljettu.