Symposiumissa pohdittiin tiedeneuvonnan tulevaisuutta Euroopassa

Miltä näyttää Suomen ja Euroopan tiedeneuvonanto lähitulevaisuudessa? Kysymystä pohdittiin 13. marraskuuta The future of science advice in Europe -symposiumissa Helsingissä Kansallismuseolla. Päivän tavoitteena oli laatia selkeät viestit sekä uudelle Euroopan komissiolle että Suomen hallituksen paremman tietoon pohjautuvan poliittisen päätöksenteon saavuttamiseksi. Lisäksi tavoitteena oli ylläpitää keskustelua ja tuoda ihmisiä yhteen miettimään tiedeneuvonnan nykytilaa ja tulevaisuutta. Tapahtuman järjesti Sofi yhdessä Euroopan tiedeneuvonantoa tukevan SAPEA:n, Suomen Akatemian, Valtioneuvoston kanslian ja opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa.

Tiedeneuvonnan tulevaisuus on ajankohtainen kysymys Suomessa, sillä nykyiseen hallitusohjelmaan on kirjattu lupaus tietopohjaisesta politiikasta. Myös uuden Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on linjannut, että tuleva komissio tulee noudattamaan tietopohjaista päätöksentekoa.

Suomalaisen Tiedeakatemian esimies Risto Nieminen toivotti osallistujat tervetulleiksi ja painotti yhteiskunnallista tarvetta tietopohjaiseen politiikkaan nojaavalle päätöksenteolle. SAPEA:n puheenjohtaja Sierd Cloetingh puolestaan kiitteli tapahtuman ajankohtaisuutta ja sitä toiminnan henkeä, joka nykyisellään vallitsee niin Suomessa kuin laajemmin Euroopassa.

Päivän aluksi professorit Pearl Dykstra (Group of Chief Scientific Advisors) ja Wim van Saarloos (President of the Royal Netherlands Academy of Arts and Sciences) keskustelivat Marja Makarowin (johtaja, Biokeskus) johdolla EU:n tiedeneuvonnasta, jonka jokainen uusi komissio on vuorollaan muokannut mieleisekseen. Dykstra ja van Saarloos pohtivat muun muassa tiedeneuvontaan liittyviä yhteistyömahdollisuuksia Euroopassa sekä tutkimustiedon merkitystä politiikan teossa. Keskustelun loppupuolella Makarow esitti humoristiseen sävyyn kysymyksen kauhuskenaariota maalaillen: onko olemassa kriisisuunnitelmaa, jos yksi johtavista tiedeneuvonantajista näyttäisi deep fake -videolla puhuvan täyttä palturia niin aidon tuntuisesti, että viesti menisi julkisuudessa läpi? Kysymys yllätti Pearl Dykstran, joka vastasi että suunnitelmaa ei ole, mutta tällaisessa tilanteessa he kääntyisivät suoraan tekoälyn puoleen.

Suomen tilannetta käsiteltiin paneelikeskustelussa, johon osallistuivat Suomen Akatemian pääjohtaja Heikki Mannila, Risto Nieminen, valtioneuvoston kanslian strategiaosaston osastopäällikkö Seppo Määttä, SYKEn pääjohtaja Lea Kauppi ja Tampereen yliopiston tutkijatohtori Johanna Vuorelma. Paneelin vetäjänä toimi valtiosihteeri Pilvi Torsti. Paneelissa keskusteltiin siitä, kuinka tiedeneuvontaa tulee maassamme kehittää. Tiedeneuvonnan tulisi muun muassa pystyä vastaamaan tietotarpeisiin tarvittaessa nopeallakin aikataululla. Lisäksi kansalaisia tulisi osallistaa nykyistä paremmin päätöksentekoon.

Paneelin loppupuolella yleisöstä kysyttin, kuinka voimme varmistaa tietoon pohjautuvat päätöksenteon myös tulevaisuudessa, kun gallupeissa ainakin tällä hetkellä on ykkössijalla puolue, joka suhtautuu tietopohjaisuuteen nihkeästi. Politiikan tutkija Vuorelma vetosi monipuoluejärjestelmäämme, jonka pitäisi muun muassa taata demokraattinen ja järkevä päätöksenteko, vaikka arvomaailmat vaihtelisivat ajan tuulien mukana.

Iltapäivän aikana yleisö jakaantui työpajoihin, joissa käsiteltiin tiedeneuvonnan tulevaisuutta muun muassa kompleksisuuden, akatemioiden roolin, yhteistyön, innovaatioiden ja moniulotteisten ilmiöiden näkökulmista. Jokainen työpaja esitti omat viestinsä Suomelle ja Euroopan komissiolle, ja niistä äänestettiin. Ykkössijan jakoi kaksi viestiä:
1. Poliittisen päätöksenteon tulisi olla tietoon perustuvaa, ja nyt tämä liberaalin demokraatin keskeinen periaate on vakavasti uhattuna. Poliitikkojen, tutkijoiden ja kansalaisten tulee puolustaa tätä periaatetta.
2. Päätöksentekoon liittyviä arvoja, tunteita ja uskomuksia tulisi ymmärtää paremmin.

Tilaisuuden erikoisuutena oli kansalaisnäkökulman tuominen mukaan erillisten auditoijien avulla. Auditoijat kommentoivat jokaista esitystä ja päivän päätteeksi he esittivät oman näkemyksensä tulevaisuuden tiedeneuvonnasta. He kannustivat ottamaan kansalaisnäkökulman huomioon jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Lisäksi tiedeviestinnän tulee olla riittävää ja ymmärrettävää, mikä voisi myös lisätä kansalaisten ja päättäjien luottamusta tieteeseen. Kansalaisyhteiskunnan auditoinnista voi lukea lisää erillisestä blogitekstistä.

Symposiumin tavoite keskustelun herättelemisestä toteutui hyvin, sillä kommentointi oli aktiivista niin itse tilaisuudessa kuin Twitterissä. Yksi esitetty huomio oli, että vaikka raportit ja tutkimukset olisivat mitä parhainta laatua, ei niillä ole arvoa päätöksenteossa, jos päättäjä ei tietoa arvosta.

Tallenteen voit katsoa täältä.

KUVAT: Tomi Setälä

Pearl Dykstra ja Marja Makarow.

 

Nuorten tiedeakatemian työpajassa etsittiin innovatiivisia ratkaisuja tiedeneuvontaan.

 

Suomen tilannetta käsitellyttä paneelikeskustelua veti Pilvi Torsti ja paneeliin osallistuivat Seppo Määttä, Johanna Vuorelma, Lea Kauppi, Risto Nieminen ja Heikki Mannila.

 

 Sierd Cloetingh ja Wim van Saarloos.