Onko päättäjien ja tutkijoiden välillä kuilu – Tiedekulman keskustelutilaisuuden antia

Keskustelutilaisuuden Helsingin yliopiston Tiedekulmassa avasi yliopiston kansleri Kaarle Hämeri.

 

Tietopohjaiseen päätöksentekoon liittyvässä keskustelussa toistuu usein ajatus päättäjien ja tutkijoiden välisestä kuilusta. Onko kuilu totta vai ainoastaan haitallinen puhetapa? Muun muassa tätä pohdittiin Sofin keskustelutilaisuudessa Helsingin yliopiston Tiedekulmassa.

Ilmakehätieteiden keskuksen koordinaattori Ari Asmi oli sitä mieltä, että kuilu on olemassa: ”Se on aikaskaalassa: päättäjät haluavat tiedon heti tai ainakin parin viikon sisällä. Ja jos kysymys ei koske omaa erityisalaa, on vaikea kommentoida niin nopeasti.” Työelämäprofessori, ekonomisti Vesa Vihriälä oli samaa mieltä tutkijoiden ja päättäjien erilaisista aikahorisonteista. Päättäjien on pakko saada päätökset tehtyä. Esimerkiksi koronavirukseen täytyy reagoida, vaikka tietoa ei olisi. Tutkijayhteisö voisi tukea päättäjiä tässä ottamalla asioihin nykyistä rohkeammin kantaa ja antamalla suosituksia.

Professori Pirkko Vihko ilmaisi huolensa tieteellisen lukutaidon tasosta hallinnossa ja päätöksenteossa. Ratkaisuksi hän ehdottaa, että hallintoon palkataan nykyistä enemmän tutkijoita. ”Esimerkiksi esittelijöiden kelpoisuusvaatimuksia voisi muuttaa ja edellyttää näiltä tohtorintutkintoa.”

Helsingin yliopiston kansleri Kaarle Hämeri puolestaan piti kuilua liian vahvana ilmaisuna. ”Päättäjät ovat valmiita kuuntelemaan tutkijoita. Siinä, miten tiedon siirtäminen käytännössä toteutuu, on välillä hankaluuksia. Prosessit ja vuorovaikutus pitää saada kuntoon.”

Tilaisuus oli osa kiertuetta, jolla Sofi käy kaikilla Suomen yliopistoilla kertomassa toiminnastaan ja kuulemassa opiskelijoiden, henkilöstön ja johdon ideoita, kommentteja ja kokemuksia tietopohjaisesta päätöksenteosta. 

 

Professori Pirkko Vihko esittää, että esimerkiksi lainvalmisteluun pitäisi palkata nykyistä enemmän tohtoreita.

 

KUVAT: Nanna Särkkä ja Johanna Ketola