Olemme koonneet tiedeneuvonnan suomenkielistä sanastoa: määritelleet olemassa olevia käsitteitä ja ehdottaneet suomennoksia englanninkielisille käsitteille, joille ei tähän asti ole ollut kotimaista vastinetta.
TUNNISTETUT ONGELMAT
1. Tieteen ja päätöksenteon välisen vuorovaikutuksen kehittäminen ja siitä keskusteleminen edellyttää yhteisesti ymmärrettyjä käsitteitä. Tiedeneuvonta on kuitenkin varsin uusi teema Suomessa. Siihen liittyvä suomenkielinen käsitteistö on vakiintumatonta ja osin puutteellista.
2. Tiedettä tehdään ensisijaisesti englanniksi, minkä takia tutkimus ei ole juuri tuottanut suomenkielistä sanastoa.
3. Monille englanninkielisille käsitteille ei ole vastinetta suomen kielessä. Tämän seurauksena joistain asioista käytetään englanninkielistä nimitystä (esimerkiksi policy brief). Toisista taas ei käydä juuri keskustelua suomeksi (esimerkiksi knowledge brokering, jonka suomennokseksi olemme ehdottaneet tiedevälittämistä). On myös käsitteitä, joiden merkityksestä on yleisesti epäselvyyttä ja virheellisiä käsityksiä. Selkein esimerkki on Rinteen/Marinin hallitusohjelman lupaus tietopohjaisesta politiikasta. Toiset ymmärtävät sen virheellisesti niin, että hallitus olisi luvannut tehdä politiikkaa, joka ensisijaisesti ja yksinomaan perustuu tieteelliseen tietoon.
MITÄ TEIMME?
1. Tuki ja kumppani: Käännyimme tiedeyhteisön puoleen saadaksemme neuvoja termityön käynnistämisessä ja toteuttamisessa. Saimmekin aivan erinomaisen oppaan, Helsingin yliopiston suomen kielen professorin ja Tieteen termipankin vetäjän Tiina Onikki-Rantajääskön. Hänen tuellaan lähdimme kokoamaan sanastoa Tieteen termipankkiin.
2. Ensimmäinen kierros: Valitsimme ensimmäiset, keskeisimmät termit, etsimme näille selityksiä ja lähteitä ja muotoilimme ensimmäiset määritelmät. Näistä keskusteltiin Tieteen termipankin edustajien kanssa, jotka esittivät muun muassa hyviä suomennosehdotuksia englanninkielisille käsitteille. Käsitteiden suhteet määriteltiin visuaalisesti.
3. Seuraavat kierrokset: Määrittelemisen arvoisia sanoja on kerätty muun tekemisen ohessa ja näiden määritelmiä on työstetty aina 5–10 sanaa kerrallaan – ensin Sofin kesken ja sitten Termipankin edustajien kanssa. Sofin harjoittelijat ja tutkimusavustajat ovat kukin vuorollaan osallistuneet työhön.
4. Keskustelu määritelmistä: Tieteen Termipankissa olevia määritelmiä ei ole tarkoitettu lopullisiksi vaan ehdotuksiksi ja keskustelunavauksiksi. Kaikki kommentit ja keskustelu termeistä on mitä tervetulleinta, ja seuraamme uteliaana, millaiset termit yleistyvät ja vakiintuvat. Ennen kaikkea toivomme, että tieteen ja päätöksenteon välisestä vuorovaikutuksesta keskustellaan paljon ja sujuvasti.
YHTEISTYÖKUMPPANIMME | Tieteen termipankki
TULOKSET | Syksyyn 2021 mennessä 42 tiedeneuvonnan keskeistä termiä ja näiden suhteet määriteltyinä Tieteen Termipankissa.
OPIT
- Kehitystyötä varten tarvitaan yhteisesti ymmärrettyjä käsitteitä.
- Tiedeneuvonnan vakiinnuttaminen edellyttää, että siihen liittyvä sanasto on kunnossa.
- Termityö pakottaa pohtimaan aihetta tarkasti, mistä on paljon hyötyä laajemminkin.
- Termityössä on hyvä olla mukana sekä kyseisen alan että suomen kielen ja termityön asiantuntijoita.
LUE LISÄÄ
Sofissa työharjoittelussa ollut Marja Sivonen kirjoitti Sofin blogiin termityöstä.