Skip to content

Kansainvälisten synteesien kotouttaminen

Kansainväliset tiedeverkostot julkaisevat laadukkaita tietosynteesejä eli koosteita tieteellisestä tutkimuksesta. Suomessa näitä ei kuitenkaan juuri tunneta tai käytetä päätöksenteon tukena. Miksi näin on ja miten näitä tietosynteesejä voitaisiin hyödyntää nykyistä paremmin? Olemme selvittäneet ja analysoineet synteesien tuotantoon, kotouttamiseen ja hyödyntämiseen liittyviä käytäntöjä.

 

MIKSI KOTOUTTAMINEN ON JÄRKEVÄÄ?

Suomi on pieni maa ja resurssimme ovat rajalliset. Kansainvälistä tieteellistä työtä kannattaa hyödyntää niin laajasti kuin mahdollista.

Kansainväliset tiedeverkostojen tuottamat tietosynteesit voivat olla hyvinkin vaikuttava tietopohjaisen päätöksenteon toteuttamisen väline. Hyvä esimerkki tästä ovat kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n raportit.

Kansainväliset tiedeverkostojen tuottamat tietosynteesit ovat periaatteessa hyvä väline politiikkasuunnittelua varten, sillä ne kokoavat yhteen valtavan määrän tietoa. Ne voivat myös sisältää tutkitun tiedon pohjalta muodostettuja toimenpidesuosituksia.

Kansainväliset tiedeverkostojen tuottamat tietosynteesit nostavat esiin kaikkein luotettavinta tietoa eli asioita, joista tiedeyhteisö on yksimielinen.

 

RAPORTIT, JOIDEN KOTOUTTAMISTA OLEMME SELVITTÄNEET

EASAC (European Academies Science Advisory Council) on Euroopan tiedeakatemioiden muodostama tiedeneuvonnan komitea, joka tuottaa tiedeneuvontaa EU-politiikan tueksi.

 

MITÄ TEIMME?

Sofin alkuvaiheessa kävimme laajoja keskusteluita hallinnon edustajien kanssa muun muassa siitä, millaisia tietotarpeita heillä on, millaisia tietolähteitä he käyttävät ja millaisille heillä olisi tarvetta.

Keskustelimme keskeisimpien suomalaistutkijoiden kanssa siitä, mitkä ovat Suomen kannalta keskeiset kysymykset näissä aiheissa tällä hetkellä ja missä määrin raportit tarjoavat näihin vastauksia. Kuulimme kyseisten raporttityöryhmien suomalaisedustajilta prosessista ja siitä, miksi tällaiseen lopputulokseen on päädytty.

Kävimme teemoista vastaavien virkahenkilöiden kanssa läpi, missä määrin raporttien viestit ovat ministeriöiden hankkeiden kannalta ajankohtaisia ja hyödyllisiä sekä missä määrin niiden suositukset sopivat Suomen kontekstiin.

 

TUNNISTETUT HAASTEET

Tietosynteesejä tuottavat monenlaiset tahot konsulttiyrityksistä tiedeverkostoihin, ja niiden taso vaihtelee paljon (kuinka ajankohtaiseen tutkimukseen ne nojaavat, kuinka systemaattisia ne ovat, onko pohjana olevalle tutkimukselle tehty näytön asteen arviointi). Päätöksenteossa on  tärkeää erottaa laadukkaat tietosynteesit muista.

Käytännössä tietosynteesien ja niiden kysymyksenasettelun soveltuvuus päätöksenteon tarpeisiin vaihtelee paljon. Esimerkiksi tarkastelemiemme EASAC:in raporttien kohdalla ongelmana oli, että kansalliset tilanteet ovat hyvin erilaisia ja EU-tason päätöksentekoa varten tehdyt raportit ovat kansallisessa kontekstissa liian geneerisiä. EASAC:in raporteissa myös pyritään jonkin tasoiseen konsensukseen eri maiden näkökulmien välillä. Tämä johtaa siihen, että raportit eivät välttämättä sisällä tietoa kaikista viimeisimmistä keskusteluista ja kiistoista, mikä puolestaan tekee niistä epäkiinnostavia ministeriöiden silmissä. Tietosynteesit ovatkin valitettavan harvoin aidosti hyödyllisiä päätöksenteolle.

Suomen hallinnossa ei useinkaan olla tietoisia esimerkiksi EASAC:in tuottamista sinänsä laadukkaista tietosynteesestä, saati että niiden hyödyntämiseen osattaisiin varautua etukäteen.

Päätöksenteon tueksi on tarjolla valtavasti tietoa. Raportteihin, jotka tulevat täysin annettuina ja joiden näkökulmiin tai ajoitukseen ei ole ollut mahdollista vaikuttaa mitenkään, ei synny omistajuutta. Siksi niiden on vaikea saada merkittävä roolia valmisteluprosessissa.

On arpapeliä, miten kansainvälisten raporttien ilmestyminen osuu yhteen kansallisten keskusteluiden tai lakihankkeiden aikataulujen kanssa.

Raporttien sisältöjä voi kotouttaa eli muokata kansalliseen kontekstiin poimimalla olennaisimmat asiat ja täydentämällä sisältöjä tarpeellisilta osin. Tämä on verrattain työlästä, ja ennen kuin tähän ryhdytään, kannattaa varmistaa, että kyseiselle materiaalille on tarvetta. Tähän on kuitenkin kehitettävissä toimiva malli, ja jatkamme tätä työtä tulevaisuudessa.