Skip to content

Mitä Sofi teki?

Päätöksentekijät joutuvat ratkomaan yhä monimutkaisempia ja viheliäisempiä ongelmia. Tätä varten heillä pitäisi olla käytettävissään paras mahdollinen tietopohja. Miten tieteen ja päätöksenteon välisestä vuorovaikutuksesta saadaan niin sujuvaa, että päätöksentekijät voisivat aina toimia parhaan, luotettavimman ja ajankohtaisimman tiedon varassa?

Tätä ongelmaa ratkoi Tiedeneuvonnan kehittämishanke Sofi vuosina 2019–2021. Sofi on Suomen neljän tiedeakatemian* yhteinen hanke, joka etsi ratkaisuja tieteen ja päätöksenteon välisesen vuorovaikutuksen sujuvoittamiseksi. Sofi toimi opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella, ja sitä koordinoi Suomalainen Tiedeakatemia.

Sofilla oli kolme päätavoitetta:

 

1. Kehittää ja vakiinnuttaa Suomeen tiedeneuvontaa koordinoiva vastuuorganisaatio.

Tämä tavoite saavutettiin: Sofin toiminta jatkuu vuoden 2022 alusta Suomalaisen Tiedeakatemian rahoituksella ja nimissä.

 

2. Vahvistaa tiedeyhteisön ja yhteiskunnan päätöksentekijöiden välistä dialogia.

Aluksi tunnistimme seuraavat haasteet, jotka hankaloittavat tiedeyhteisön ja päätöksenteon välistä vuorovaikutusta:

      1. Tutkijoiden asiantuntemus ei tule systemaattisesti hyödynnetyksi.
      2. Tutkijoilla on vaikeuksia oman tutkimuksensa ja asiantuntijuutensa kytkemisessä yhteiskunnalliseen kontekstiin.
      3. Laadukkaita päätöksentekoon sopivia tietosynteesejä on vähän tarjolla.
      4. Päätöksenteon tietotuki on pistemäistä ja kysymys–vastaus-malli ylikorostuu.

(Täällä kerrotaan tarkemmin siitä, miten näihin päädyimme.)

Lähdimme etsimään näihin haasteisiin ratkaisuja, ja lopputuloksena syntyi ensinnäkin kaksi tieteen ja päätöksenteon välisen vuorovaikutuksen tukimallia:

TUTKIJAKARTOITUS (vastaus haasteeseen 1): Tutkijoiden asiantuntemuksen yhteiskunnallisessa hyödyntämisessä pullonkaula on usein se, että tietyn erikoisalan tutkijan löytäminen on vaikeaa. Miten tutkijoiden tavoittamista voisi helpottaa? Sofi edisti asiantuntijoiden löytämistä Suomessa kartoittamalla asiantuntijaverkostojen toimintaa ja etsimällä ratkaisuja verkostojen edustajien kanssa. Sofi myös etsi tutkija-asiantuntijoita esimerkiksi ministeriöille näiden pyynnöstä.

VAIKUTTAVUUSKOULUTUS (vastaus haasteeseen 2): Tutkijoilta odotetaan yhteiskunnallista vuorovaikuttamista, mutta monet kokevat tämän ihan perustellusti hyvin vaikeaksi. Tutkijoille opetetaan tiedeviestinnän taitoja, jotka ovat tärkeitä, mutta tiedeviestintäpohjainen ajattelu tekee vaikuttamisesta helposti yksilökeskeistä ja pistemäistä. Sofi suunnitteli koulutuksen, joka auttaa tutkijoita ymmärtämään vaikuttamisen kontekstia laajasti ja korostaa vaikuttamisen pitkäjänteisyyttä ja yhteisöllisyyttä.

Toiseksi, tukimallien lisäksi Sofi kehitti yhden kirjallisen ja yhden suullisen toimintamallin, joilla tieteellistä tietoa voidaan välittää päätöksentekoon:

Ilmiökartta-raportin kansiILMIÖKARTTA (vastaus haasteeseen 3): Ilmiökartta näyttää, mitä tuoreimman tutkimuksen perusteella luotettavasti tiedetään jostain ilmiöstä. Se on Sofin menetelmä laadukkaiden ja käyttäjien tarpeisiin vastaavien tietosynteesien toteuttamiseksi. Ilmiökartta tuotetaan alusta asti tiiviissä vuorovaikutuksessa aiheen parissa toimivien asiantuntijoiden – niin tutkijoiden kuin hallinnon, järjestöjen ja yritysten edustajien – kanssa. Ensimmäisessä ilmiökartassa tarkastelimme digitaalisen median vaikutuksia.

TIEDESPARRAUS (vastaus haasteeseen 4): Tiedesparraus on tutkijoiden ja päättäjien välistä vuorovaikutuksellista tiedetukea, joka auttaa hallintoa toteuttamaan tietopohjaista politiikkaa. Sofi on kehittänyt toimintamallin yhdessä ministeriöiden kanssa. Tiedesparraus soveltuu erityisesti laajoihin valmisteluhankkeisiin, joissa kysymyksiä, vastauksia ja kokonaiskuvaa on hyödyllistä jäsentää tutkijoiden ja päättäjien yhteistyönä.

Näiden lisäksi Sofi selvitti kansainvälisten tietosynteesien kotouttamista ja hyödyntämistä kotimaisessa päätöksenteossa (mahdollisena vastauksena haasteeseen 3).

 

3. Edistää yhteiskunnallista keskustelua tiedeneuvonnan tulevaisuudesta.

Totesimme nopeasti, että keskustelua tieteen ja päätöksenteon vuorovaikutuksesta ja sen kehittämisestä vaikeuttaa se, että aiheeseen liittyvä suomenkielinen käsitteistö oli vakiintumatonta ja osin puutteellista. Tämän takia kokosimme ja määrittelimme tiedeneuvonnan suomenkielistä sanastoa.

Keskustelua tieteen ja päätöksenteon vuorovaikutuksesta Sofi edisti muun muassa tapahtumillaan (näistä voit lukea uutisosiosta) sekä kirjoituksillaan.

Sofin julkaisu Tieteen ja päätöksenteon vuorovaikutus eilen, tänään ja huomenna tarkastelee tieteen ja päätöksenteon suhdetta, tiedeneuvonnan toteuttamista ja sen kehityssuuntia.

 

* Suomen neljä tiedeakatemiaa ovat: Suomalainen Tiedeakatemia, Suomen Tiedeseura, Teknillisten Tieteiden Akatemia ja Svenska Tekniska Vetenskapsakademien i Finland.