Skip to content

Koronakriisi askeleena kohti kollektiivista tiedeneuvontaa

Sekä tiedeneuvonnan merkitys että siihen liittyvät haasteet ovat korostuneet koronakriisissä. Päättäjät ympäri maailmaa kuuntelevat nyt tutkijoita tarkemmin kuin pitkään aikaan. Tilanne on samalla paradoksaalinen: asiantuntijoilta halutaan mahdollisimman varmoja vastauksia vaikka käytettävissä oleva tieto on poikkeuksellisen epävarmaa.

Koronatilanne on oppikirjaesimerkki viheliäisestä ongelmasta. Siihen liittyy useita toisiinsa läheisesti kietoutuneita pienempiä ongelmia, joiden ratkaisut tuovat mukanaan uusia mahdollisia ongelmia, eikä näkyvissä ole yhtä selkeää ratkaisumallia. Yksittäisiin tieteellisiin auktoriteetteihin ja tiettyyn tieteenalaan nojaamisen sijaan tulisikin muistaa, että viheliäisiin ongelmiin vastataan parhaiten kollektiivisella tiedeneuvonnalla, jossa tukeudutaan aktiivisesti niin kansalliseen kuin kansainväliseen tutkimukseen ja verkostoihin.

Kamppailussa koronakriisiä vastaan voidaan tunnistaa muutamia tärkeitä kollektiivisen tiedeneuvonnan piirteitä, jotka tulevat olemaan avainasemassa tieteen ja politiikan välisessä vuorovaikutuksessa myös tämän kriisin jälkeen.

 

AVOIMUUS LISÄÄ NOPEUTTA JA VIISAUTTA

Avoin tiede on välttämätöntä oikea-aikaisen kollektiivisen tiedeneuvonnan toteuttamille. Pandemia onkin tältä osin tuonut globaalia tiedeyhteisöä yhteen. Esimerkiksi maailman suurimpien hyväntekeväisyyttä harjoittavien säätiöiden joukkoon kuuluva Wellcome Trust julkaisi tammikuussa kirjeen, jossa monet keskeiset toimijat, kuten suuret akateemiset julkaisutalot, sitoutuvat koronaan liittyvän datan ja tutkimuksen avoimeen julkaisemiseen ja vetoavat  muita tutkijoita, julkaisijoita ja rahoittajia toimimaan samoin. Avointa dataa keräävät GenBank- ja Virological.org-tietokannat olivat puolestaan merkittävässä roolissa viruksen varhaisen vaiheen diagnostiikan kehittämisessä. Niiden ansiosta tutkijat ympäri maailmaa pääsivät analysoimaan virusta ja aloittamaan esimerkiksi rokotteiden ja vasta-ainetutkimusten kehittämisen.

Avoimuudessa ja läpinäkyvyydessä on kuitenkin monin paikoin vielä kehitettävää. Esimerkiksi päätöksenteossa hyödynnettävän tietopohjan, mukaan lukien mallien parametrien ja taustaoletuksien, tulisi olla aina julkisia. Näin tutkijayhteisö pystyisi arvioimaan tieteellisiä periaatteita ja taustaoletuksia, tarkistamaan laskelmia, analysoimaan johtopäätöksiä sekä haastamaan mahdollisia virheitä.

 

LUOTETTAVUUS EDELLYTTÄÄ RIIPPUMATTOMUUTTA

Vaikka politiikka ja tiede ovat nyt kriisissä tiiviissä vuorovaikutuksessa, on tärkeää pitää poliittiset päätökset ja riippumaton tiedeneuvonta erillään toisistaan. Valtioneuvoston kanslia nimitti hiljattain koronan jälkihoitoon keskittyvän tiedepaneelin, jonka muodostamisessa riippumattomuus oli keskeinen periaate. Tiedeyhteisö – eli käytännössä Suomen yliopistojen rehtorineuvosto Unifi, Tutkimuslaitosten yhteenliittymä Tulanet sekä Suomalainen Tiedeakatemia – kokosi itsenäisesti ehdotuksen käyttäen kriteereinä soveltuvuutta tehtävään ja korkeatasoista tieteellistä osaamista.

Iso-Britanniassa on puolestaan viime päivinä kohuttu riippumattomuuden periaatteiden rikkomisesta. Kansallista tiedeneuvontaa kriisitilanteissa toteuttavan SAGEn (Science Advisory Group for Emergencies) sisäisiin kokouksiin on perinteisesti osallistunut ainoastaan tiedeyhteisön edustajia. Nyt on yllättäen ilmennyt, että koronakriisin ajan Boris Johnsonin poliittinen pääneuvonantaja Dominic Cummings on ollut aktiivisesti mukana SAGEn kokouksissa.

 

UUTTA, KETTERÄÄ YHTEISTYÖTÄ

Kriisitilanteessa vaaditaan ripeää yhteistyötä, ja koronatilanne on saanut tiedeyhteisön organisoitumaan uusin tavoin. Suomessa esimerkiksi Lappeenrannan-Lahden teknillisessä yliopistossa koottiin pikavauhtia asiantuntijaverkosto, joka ryhtyi selvittämään etätyöhön siirtymistä ja sen vaikutuksia. Myös jo mainitun tiedepaneelin jäsenten kartoittaminen, nimittäminen ja työskentelyn aloittaminen tapahtui hieman yli viikossa. Australian Sydneyssä osavaltion terveysviranomaiset ovat yhdessä yliopistojen kanssa muodostaneet vapaaehtoisia työryhmiä, jotka ovat tukeneet tehokkaampien testauslaboratorioiden kehittämistä ja uusien testaajien kouluttamista. Isossa-Britanniassa puolestaan arvostettu tiedeakatemia Royal Society on koordinoinut tutkijoista koostuvien mallintajatiimien muodostamista.

 

Kommentointi on suljettu.