Avoin tiede avaa tutkimustulokset, kuten artikkelijulkaisut ja tutkimusaineistot, kaikkien luettaviksi ja käytettäviksi. Tutkitun tiedon hyödyntäminen poliittisessa päätöksenteossa ja lainsäädännön vaikutusten arvioinnissa ovat keskeisiä tavoitteita tiedeneuvonnassa. Näitä prosesseja voidaan tukea avoimen tieteen keinoin.
Avoimen tieteen tavoitteisiin lukeutuu julkisesti rahoitetun tutkimuksen tarjoaminen kaikkien saataville. Onkin loogista, että yhteisesti rahoitettua tutkimusta tulee myös käytettyä yhteiseen hyvään, yhteiskuntaa koskevaan päätöksentekoon.
Tutkimusartikkeleiden laajalla saatavuudella mahdollistetaan poliittisille päätöksentekijöille ja lainvalmistelijoille pääsy tutkimushankkeiden alkuperäisiin tuloksiin, metodeihin ja parhaassa tapauksesssa myös siinä käytettyyn dataan sekä muuhun aiheesta tehtyyn tutkimukseen. Näin kuka tahansa voi itsenäisesti vertailla tutkimuksia ja arvioida näiden luotettavuutta ja tulosten paikkansapitävyyttä. Tämä ei vähennä dialogin tarvetta tutkijoiden ja päätöksentekijöiden välillä. Valistunut kansalainen ja vaihtoehtoja punnitseva valmistelija tarvitsevat yhtä lailla pääsyn alkuperäiseen tutkimusartikkeliin, jotta voivat varmistua tutkimuksen toteutustavasta ja vakuuttua sen tuloksista.
Suomessa avoimen tieteen keskeisiä toimijoita ovat Tieteellisten seurain valtuuskunta (TSV) ja sen lukuisat avoimen tieteen työryhmät. Tutkimusorganisaatioissa avoimen tieteen edistäminen kuuluu sekä ylemmälle johdolle, tutkimusjohtajille, tutkijoille että käytännön ratkaisujen tasolla kirjasto- ja tietopalveluille.
Kesäkuussa 2019 avattu tiedejatutkimus.fi-portaali toimii avoimen tieteen asialla. Se tuo yhteen näkymään tutkimusorganisaatioiden tutkimukset, avoimet tutkimusdatat, hankkeet ja (myöhemmin tänä vuonna) tutkijoiden profiilit.
TSV:n avoimen tieteen koordinaatioryhmä linjasi marraskuussa 2019, että kaikkien uusien tieteellisten lehti- ja konferenssiartikkeleiden tulee olla vuodesta 2022 alkaen avoimesti saatavilla heti julkaisunsa jälkeen. On siis alle vuosi aikaa valmistautua tutkijoiden tukemiseen ja ohjeistamiseen sekä hallinnollisiin järjestelyihin. Tutkimusorganisaatioissa on esimerkiksi perustettu keskitettyjä julkaisumaksukassoja, joista tutkija voi hakea rahoitusta open access -lehtien julkaisumaksuihin. Kassojen linjauksilla voidaan myös ohjata kirjoittajia julkaisemaan laadukkaissa avoimissa tiedelehdissä sekä välttämään niin kutsuttuja saalistajajulkaisuja. Helsingin yliopiston kirjasto esimerkiksi ohjeistaa julkaisemaan JUFO-luokkiin 1–3 kuuluvissa kanavissa. SYKEn julkaisulinjaukset puolestaan kannustavat JUFO-luokittelun lisäksi tutkijoita etsimään lehden, joka löytyy DOAJ-portaalista (The Directory of Open Access Journals).
Tutkimusorganisaatioissa avoimen tieteen käytäntöjä vievät eteenpäin yliopisto- ja erikoiskirjastojen ja tutkimuksen tuen tietoasiantuntijat, jotka tuntevat tiedejulkaisemisen periaatteet ja tieteelliset tietoaineistot. Avoimen tieteen tukeminen tulee nähdä tutkimusorganisaatioissa myös tiedeneuvonnan edistämisenä. Tukemalla avoimen tieteen toteutumista perinteisesti tiedeviestinnän prosesseja sivusta seuranneet tietoasiantuntijat voivat edistää tutkitun tiedon käyttöä päätöksenteossa. Avoimet tutkimusjulkaisut, tutkijoiden näkyvyys sekä tutkimusaineistojen löydettävyys ja käytettävyys ovat aiheita, joiden parissa tietoasiantuntijoiden on luontevaa toimia. Kannustankin tutkimusorganisaatioita huomioimaan avoimen tieteen tärkeyden päätöksenteon tietotuessa.
Katja Hilska-Keinänen
Kirjoittaja on yhteiskunta- ja kauppatieteiden maisteri, ryhmäpäällikkö Suomen ympäristökeskuksen tietopalvelussa sekä jäsen TSV:n avointa tiedettä edistävissä työryhmissä.
Kommentointi on suljettu.