Valtioneuvoston kanslian pyynnöstä toteutetut kevyet tietosynteesit käsittelevät ulkomaalaistaustaisia Suomessa sekä nuorten hyvinvointia.
Yhteiskunnallisten päätösten tueksi on saatavilla koko ajan enemmän tutkittua tietoa, mutta tietomäärän kasvaminen vaikeuttaa tiedon löytämistä ja hyödyntämistä. Nykyisessä toimintaympäristössä tiedevälittämisen menetelmistä parhaiten toimivat kevyet ja nopeat formaatit, joissa korostuu vuorovaikutuksen merkitys.
Tällaisia ovat Tiedettä tiiviisti -koosteet, joita on tuotettu Suomalaisen Tiedeakatemian tiede ja päätöksenteko -tiimissä valtioneuvoston kanslian pyynnöstä.
Koosteiden tavoitteena on vastata valtioneuvoston kanslian ajankohtaisiin tietotarpeisiin nopeasti ja tiiviisti. Tietosynteesien sisältö koostuu tutkimustiedosta, ajankohtaisista tilastoista sekä tutkijoiden asiantuntijanäkemyksistä.
15–19-vuotiaiden suomalaisnuorten hyvinvointia käsittelevään koosteen mukaan itsenäistymisen kynnyksellä olevien nuorten hyvinvointi polarisoituu. Noin joka yhdeksäs suomalaislapsi tulee köyhästä perheestä. Nuorilla esimerkiksi tunne- ja sosiaaliset taidot eroavat voimakkaasti sosioekonomisen taustan mukaan, ja kuilu on suurentunut vuodesta 2019.
Hyvinvointierot voivat liittyä myös yksilöllisiin tekijöihin, kuten sukupuoleen tai vähemmistöön kuulumiseen. Ahdistuneisuus ja koulu-uupumus ovat yleisempiä tyttöjen kuin poikien kohdalla. Rodullistetut sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat nuoret kokevat muita useammin kiusaamista, ulossulkemista ja rakenteellista syrjintää.
Toiseen koosteeseen on syntetisoitu Suomessa asuvien ulkomaalaistaustaisten ihmisten hyvinvointiin, osallisuuteen ja kokemuksiin liittyvää tietoa. Koosteesta käy ilmi, että psyykkisesti kuormittuneiden ulkomaalaistaustaisten osuus on kasvanut.
Ulkomaalaistaustaiset käyttävät mielenterveys- ja kuntoutuspalveluja muuta väestöä harvemmin, vaikka esimerkiksi alle 30-vuotiaat ulkomaalaistaustaiset kokevat erityisen paljon tarvetta mielenterveyspalveluihin sekä riittämättömyyttä niiden saamisessa. Elämänlaatunsa heikoksi kokevia ulkomaalaistaustaisia on eniten juuri 20–29-vuotiaiden ikäryhmässä.
Tietokoosteisiin sisältyvät Ratkaisujen avaimia -osiot kokoavat tutkijoiden näkemyksiä ilmiöiden keskeisistä kysymyksistä ja haasteista juuri nyt.
15–19-vuotiaiden nuorten hyvinvointi ja erityispiirteet Suomessa -koostetta koskevaan tietopyyntöön vastasivat Konsta Happonen, Nuorisotutkimusseura; Jenni Helenius, THL; Päivi Honkatukia, Tampereen yliopisto; Jenni Kallio, Tampereen yliopisto; Katariina Salmela-Aro, Helsingin yliopisto; Christina Salmivalli, Turun yliopisto ja Matilda Wrede-Jäntti, Helsingin yliopisto.
Ulkomaalaistaustaiset Suomessa -koostetta koskevaan tietopyyntöön vastasivat Rolle Alho, E2 Tutkimus; Anu Castaneda, THL; Seija Jalagin, Oulun yliopisto; Inga Jasinskaja–Lahti, Helsingin yliopisto; Signe Jauhiainen, KELA; Tuuli Kurki, Helsingin yliopisto; Hannamaria Kuusio, THL ja Pasi Saukkonen, Helsingin yliopisto. Tiedon tuottamiseen osallistuivat myös Mobile Futures – Monimuotoisuus, luottamus ja kaksisuuntainen kotoutuminen -tutkimuskonsortion 28 tutkijaa.
Suomalainen Tiedeakatemia kiittää lämpimästi tietopyyntöön vastanneita tutkijoita!
Lisätietoa
Linda Lammensalo
Asiantuntija
p. 050 308 7726
linda.lammensalo@acadsci.fi
Vaula Helin
Asiantuntija
p. 041 518 0401
vaula.helin@gmail.com
Tiedettä tiiviisti -koosteet ovat osa Suomalaisen Tiedeakatemian kehittämistyötä, jonka tarkoituksena on edistää tutkitun tiedon välittymistä päätöksentekoon. Konseptia on kehitetty yhdessä valtioneuvoston kanslian kanssa vastaamaan valtionhallinnon nopeisiin tietotarpeisiin.
Työ on toteutettu osana Jane ja Aatos Erkon Säätiön rahoittamaa Ilmiökartat -hanketta.