Tämä sivusto käyttää evästeitä (cookies). Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeet.

Suomalainen Tiedeakatemia | Finnish Academy of Science and Letters | Academia Scientiarum Fennica

Suomalaisen Tiedeakatemian humanistipalkinto 2019 Heli Huhtamaalle

Suomalaisen Tiedeakatemian Humanistipalkinto 2019 on myönnetty tutkijatohtori Heli Huhtamaalle. Palkinto myönnetään vuosittain uransa alkuvaiheessa olevalle, jo kansainvälistä mainetta saavuttaneelle humanistisen alan tutkijalle. Palkinnon arvo on 15.000 euroa.

ValokuvaHuhtamaaHeli

Suomalaisen Tiedeakatemian vuoden 2019 humanistipalkinto on myönnetty tutkijatohtori Heli Huhtamaalle. Palkinto myönnetään uransa alkuvaiheessa olevalle, jo kansainvälistä mainetta saavuttaneelle humanistisen alan tutkijalle, ja sen arvo on 15.000 euroa. Palkinto ojennetaan Suomalaisen Tiedeakatemian teemaillassa 14.10.2019 Säätytalolla.

Heli Huhtamaan tutkimukset avaavat uusia näkökulmia sekä ympäristöhistoriaan että ilmastotutkimukseen: ”Tutkin ilmastohistoriaa: miten ja miksi ilmaston vaihtelut ovat vaikuttaneet – tai ovat olleet vaikuttamatta – ihmisen hyvinvointiin ja toimeentuloon menneisyydessä.”

Huhtamaa väitteli vuonna 2017 Bernin yliopistossa ilmastotieteestä ja samana vuonna Itä-Suomen yliopistossa historiasta. Kaksoisväitöskirja “Exploring the Climate-Society Nexus with Tree-Ring Evidence: Climate, Crop Yields, and Hunger in Medieval and Early Modern North-East Europe” käsitteli ilmastokehitystä ja nälkävuosia. Tämän väitöskirjan ja hänen myöhempien tutkimustensa ansio on monitieteisyydessä ja kokonaisvaltaisessa tutkimusotteessa.

Huhtamaa on osoittanut metodologista rohkeutta ja innovatiivisuutta yhdistäessään tutkimuksissaan historiantutkimuksen perinteisiä dokumenttiperusteisia menetelmiä, pitkän ajanjakson analyysiä, tilallisuutta sekä luonnontieteellisiä ilmastontutkimuksen ja ympäristöhistorian menetelmiä. Esimerkkinä tästä on Huhtamaan yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen tutkijan Samuli Helaman kanssa kehittämä tutkimusmenetelmä. He käyttivät tutkimuksessaan ensimmäistä kertaa vuosirenkaiden tiheysmittauksia satovaihteluiden tutkimiseen. Sittemmin tätä heidän kehittämäänsä menetelmää on sovellettu muissa tutkimuksissa.

”Olen ollut aina kiinnostunut sekä humanistisista että luonnontieteistä, ja erityisesti näiden välisistä rajapinnoista. Menneisyyden ilmastojälkiä on tallentunut luonnon arkistoihin kuten puun vuosilustoihin ja järvien sedimenttikerroksiin, joista luonnontieteilijät rekonstruoivat menneisyyden ilmastovaihteluita jopa vuoden tarkkuudella. Itse taas kerään aineistoa ihmisen toimeentulosta ja hyvinvoinnista historiantutkimukselle perinteisistä kirjallisista lähteistä. Yhdistämällä nämä kaksi aineistoryhmää meillä on mahdollista tarkastella ihmisen ja ilmaston välistä kehitysdynamiikkaa pitkällä aikavälillä. Ensimmäiset oivallukseni mahdollisuuksista käyttää lustoaineistoa historiantutkimuksen apuvälineenä sijoittuvat opiskeluaikoihin.” Huhtamaa kertoo.

Uudet lähestymistavat ovat johtaneet hänet tutkijaksi useisiin kansainvälisesti arvostettuihin tutkijaryhmiin Bernin, Utrechtin ja Heidelbergin yliopistoon. Huhtamaa vetää Heidelbergin yliopistossa omaa post doc -projektia. Ensi vuonna hän on palaamassa Bernin yliopistoon ilmastohistorian tutkimusryhmään, yhteen maailman johtavista ja arvostetuimmista ilmastohistorian oppiaine- ja tutkimusryhmistä.

Heli Huhtamaa on julkaissut muun muassa kansainvälisissä historian, paleoluonnontieteiden, ympäristötieteiden, arkeologian, maantieteen ja meteorologian alojen julkaisuissa. ”Tämäntyyppinen monitieteellinen tutkimustyö kiehtoo ja inspiroi minua suuresti. Se vaatii kykyä keskustella ja kunnioittaa toisen asiantuntijuutta, mikä parhaimmillaan edistää irtautumista eri tieteenaloja poteroihin ajavasta ’me ja muut’ -ajattelusta tutkimuksessa.” kertoo Huhtamaa.

”Minulla on ollut eturivin paikka seurata, ja myös mahdollisuus vaikuttaa, ilmastohistoriassa tapahtuneeseen lähestymistavan muutokseen. Nykyään ymmärrämme, että ihmisen ja ilmaston välinen suhde noudattaa harvoin – jos koskaan – universaaleja lainalaisuuksia. Ilmastolliset tekijät antavat tukittaville yhteiskunnallisille tapahtumille ja ilmiöille tietyn kontekstin ja reunaehdot, mutta ilmasto ei yksin selitä menneisyyttä.”

Suomalaisen Tiedeakatemian humanistipalkinto 2018 Maria Lasonen-Aarniolle

Suomalaisen Tiedeakatemian Humanistipalkinto 2018 on myönnetty apulaisprofessori Maria Lasonen-Aarniolle. Palkinto myönnetään vuosittain uransa alkuvaiheessa olevalle, jo kansainvälistä mainetta saavuttaneelle humanistisen alan tutkijalle. Palkinnon arvo on 15.000 euroa.

humanistipalkinto lasonen-aarnio

Maria Lasonen-Aarnio on omalla alallaan erittäin lahjakas ja kansainvälisesti lupaava nuoremman polven tutkija. Tie filosofiksi avautui muiden opintojen kautta. ”Opiskelin vuoden musiikkitiedettä keskittyen säveltämiseen. Luin sitten filosofiaa yhden kurssin. Se tuntui luontevalta ja koin filosofisen tavan ajatella omakseni. Tuntui ehkä jopa siltä, että olin löytänyt älyllisen kotini.”

Palkinto myönnettiin Suomalaisen Tiedeakatemian Tiedegaalassa perjantaina 19.10.2018.

Apulaisprofessori Lasonen-Aarnio on väitellyt Oxfordin yliopistossa vuonna 2010. ”Aluksi oli aikamoinen shokki opiskella hienot yksityiskoulut ja eliittiyliopistot käyneiden kurssitovereiden kanssa. Mutta muutaman vuoden sisällä löysin oman polkuni ja filosofisen ääneni”, kuvaa Lasonen-Aarnio siirtymistään Englantiin.

Maria Lasonen-Aarnio (s. 1979) toimii filosofian apulaisprofessorina Helsingin yliopistossa. Lasonen-Aarnio toimi ennen nykyistä tehtäväänsä Yhdysvalloissa Michiganin yliopistossa professorina vuosina 2010–2018. Hän työskentelee myös Yhdysvalloissa University of Southern Californiassa ja on työskennellyt Oxfordin yliopistossa Merton Collegessa. Kokemukset ulkomailla ovat tuoneet syvempää näkemystä myös Suomen tutkimuskulttuuriin. ”Filosofia on hyvin miesvaltainen ala. Kun aloitin opinnot, naisten asemasta alalla ei juuri keskusteltu. Alalle on myös välillä leimallista varsin aggressiivinen keskustelukulttuuri. On hienoa, että näitä asioita nyt vihdoinkin tietoisesti pohditaan täällä Helsingissäkin.”

Lasonen-Aarnio on tutkimuksissaan paneutunut filosofiseen tietoteoriaan ja sen sovelluksiin. Tutkimuksen tavoite ei ole kuitenkaan vain teoreettinen. ”Haaveilen siitä, että joku päivä keksisin, miten voin vaikuttaa omista lähtökohdistani filosofina enemmän maailman käytännön eettisiin ongelmiin, muutenkin kuin opettamisen kautta.”

Lasonen-Aarnio on julkaissut tutkimuksiaan korkeatasoisissa kansainvälisissä julkaisuissa. Vuonna 2014 Lasonen-Aarniolle myönnettiin Sanders Prize in Philosophy of Mind -palkinto.

Maria Lasonen-Aarnio johtaa Euroopan tutkimusneuvoston ERC:n rahoittamaa Starting Grant -hanketta ”Success and Competence in Epistemology and Beyond” vuoteen 2022. Hanke kehittää ja soveltaa uutta lähestymistapaa epistemologiassa. ”ERC-projektin myötä saan ensimmäistä kertaa urallani keskittyä täysvaltaisemmin tutkimukseen. Se loi myös minulle tilaisuuden muuttaa takaisin Suomeen”, Lasonen-Aarnio toteaa.

Lisätietoja:

Suomalainen Tiedeakatemia
pääsihteeri Pekka Aula
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. / 040 7030 952

Palkinnonsaaja
apulaisprofessori Maria Lasonen-Aarnio
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. / 050 3164 972

Kuva: Linda Tammisto

Suomalaisen Tiedeakatemian humanistipalkinto 2017 Tuuli Lähdesmäelle

Suomalaisen Tiedeakatemian humanistipalkinto 2017 on myönnetty akatemiatutkija Tuuli Lähdesmäelle. Palkinto myönnetään vuosittain uransa alkuvaiheessa olevalle, jo kansainvälistä mainetta saavuttaneelle humanistisen alan tutkijalle. Palkinnon arvo on 15.000 euroa.

humanistipalkinto lahdesmaki

”Tieteen tekeminen on parhaimmillaan flow-tunnetta, jossa työ tuottaa jatkuvasti uusia oivalluksia. On palkitsevaa ymmärtää ymmärtävänsä tutkimuskohdetta ja pystyä ratkaisemaan tutkimuksen ongelmia” toteaa Tuuli Lähdesmäki.

Tuuli Lähdesmäki (s. 1976) toimii akatemiatutkijana Jyväskylän yliopistossa. Hän on väitellyt Jyväskylän yliopistossa vuonna 2007 taidehistoriasta ja Itä-Suomen yliopistossa vuonna 2014 sosiologiasta. Lähdesmäki on tutkinut kulttuurin roolia erilaisten identiteettien ilmentämisessä ja tuottamisessa. Kotimaan lisäksi hän on tehnyt tutkimusta Italiassa, Irlannissa ja Unkarissa. Lähdesmäki on Jyväskylän yliopiston dosentti.

Tieteen tekeminen on ollut Lähdesmäelle tietoinen uravalinta: ”Koen tutkijanurani määrätietoisena uranrakentamisena, jossa olen tehnyt tietoisia valintoja urani edistämiseksi ja ammattitaitoni kehittämiseksi”.

Lähdesmäen tämänhetkinen tutkimus käsittelee EU:n kulttuuriperintöpolitiikkaa ja eurooppalaisen identiteetin rakentamista kulttuuriperinnön avulla. Hanke käsitteellistää kulttuuriperinnön merkityksiä ja teoretisoi prosessiin liittyvää dynamiikkaa ja valtasuhteita. ”Tutkimus reagoi joustavasti ja ketterästi kulttuurin ja yhteiskunnan muutoksiin – ja parhaassa tapauksessa tuottaa muutoksia esimerkiksi tasa-arvoisempaan, vuorovaikutteisempaan ja erilaiset näkökulmat huomioivaan yhteiskuntaan”, pohtii Lähdesmäki taiteen ja kulttuurin tutkimuksen mahdollisuuksia.

Lähdesmäen vireillä olevan tutkimuksen tavoitteena edistää kulttuuriperinnön merkitysten ymmärtämistä ja tarjoaa välineitä prosessin kriittiseen arviointiin niin eri alojen tutkijoille kuin päättäjillekin.

Lähdesmäen tutkimus on tieteiden välistä tuoden yhteen näkökulmia sekä EU:n että kulttuurin ja kulttuuriperinnön tutkimuksen aloilta. Hän on julkaissut kymmeniä artikkeleita kansainvälisissä vertaisarvoiduissa julkaisuissa. ”Tavoitteenani on vaikuttaa tutkimusalani keskeisiin kansainvälisiin tieteellisiin keskusteluihin. Tutkimuksellani pyrin myös vaikuttamaan EU:n kulttuuriperintöpolitiikan kehittämiseen.”, Lähdesmäki summaa.

Lähdesmäki sai vuonna 2014 vahvasti kilpaillun European Research Councilin (ERC) Starting Grant -rahoituksen. ERC myöntää rahoitusta huippututkijoille ja heidän tutkimusryhmilleen uraauurtavaan tutkimukseen. Suomen Akatemia palkitsi hänet tieteellisestä rohkeudesta vuonna 2015.

Lisätietoja ja haastattelupyynnöt

Suomalaisen Tiedeakatemian toimisto, e-mail Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen., puh. 050 4620 890
Tuuli Lähdesmäki, e-mail Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen., puh. 040 805 3839

Suomalaisen Tiedeakatemian Jutikkala-palkinto 2016 Jaakko Kuorikoskelle

Suomalainen Tiedeakatemia on myöntänyt 2016 Jutikkala-palkinnon filosofian tohtori Jaakko Kuorikoskelle hänen jo uransa alkuvaiheessa saavuttamistaan tieteellisistä ansioista.

KuorikoskiJaakko

Kuva: Ruut Lahdenmäki

Jaakko Kuorikoski on syntynyt vuonna 1977. Hän valmistui filosofian maisteriksi vuonna 2002 Helsingin yliopistosta pääaineenaan teoreettinen filosofia. Tämän jälkeen hän toimi säätiörahoituksella tohtoriopiskelijana ja projektitutkijana Suomen Akatemian rahoittamissa projekteissa sekä filosofian että käytännöllisen filosofian laitoksella.

Väitöskirjan Kuorikoski teki Helsingin yliopistoon filosofiasta väitellen vuonna 2010 arvosanalla laudatur. Väitöskirja käsittelee sitä käsitteiden työkalupakkia, jota yhteiskuntatieteilijät käyttävät yrittäessään selventää, arvioida ja verrata formaalisten matemaattisten mallien avulla yhteiskunnallisten ilmiöiden selityksiä. Jo väitöskirja mutta myös sen jälkeinen tuotanto osoittavat, että Kuorikoski on paitsi itsenäinen ja kriittinen tutkija myös tiimityöskentelijä.

Kuorikoski on toiminut väitöksensä jälkeen Suomen Akatemian post doc -tutkijana Yhteiskuntatieteiden filosofian huippuyksikössä. Hän on toiminut myös Helsingin yliopistossa tutkijatohtorina vetäen omaa projektiaan, jossa hän tarkasteli tiedollisen integraation filosofisia näkökulmia ja etenkin sitä, miten evidenssi matkaa yli oppiainerajojen.

Tällä hetkellä Kuorikoski hoitaa käytännöllisen filosofian professuuria Helsingin yliopistossa. Hän toimii yhä myös tutkijana Yhteiskuntatieteen filosofian huippuyksikössä. Kuorikoski on julkaissut arvostetuilla kansainvälisillä foorumeilla runsaasti selittämistä, mallinnusta, kausaatiota sekä sosiaalisia mekanismeja koskevia analyyseja – usein yhteistyössä muiden tutkijoiden kanssa. Kuorikoski toimii aktiivisesti filosofian tutkijayhteisössä kotimaassa ja kansainvälisesti.

Suomalaisen Tiedeakatemian Jutikkala-palkinto 2015 professori Mikko Myrskylälle

Suomalainen Tiedeakatemia on myöntänyt vuoden 2015 Jutikkala-palkinnon professori Mikko Myrskylälle hänen tieteellisistä ansioistaan.

Suomalainen Tiedeakatemia on myöntänyt vuoden 2015 Jutikkala-palkinnon professori Mikko Myrskylälle hänen tieteellisistä ansioistaan.

Mikko Myrskylä (s. 1978) on kansainvälinen tutkija, joka toimii tällä hetkellä väestötieteen Max Planck -instituutin toimitusjohtajana ja London School of Economics’in väestötieteen tutkimusprofessorina. Hän on saanut ERC:n 1,3 miljoonan euron apurahan tutkimuksiinsa. Hänen tutkimusprofiilinsa on monipuolinen: hän on julkaissut sosiologian, väestötieteen ja tilastotieteen aloilla sekä ulkomaalaisten että suomalaisten tutkijoiden kanssa. Hän on maailman johtavia tutkijoita syntyvyyden ja hyvinvoinnin välisten suhteiden tutkimuksessa.

Professori Myrskylä aloitti tieteellisen julkaisutoimintansa vuonna 1999 ja vuodesta 2012 lähtien hän on julkaissut 6–7 kirjoitusta vuosittain edellä mainittujen tutkimusalojen johtavissa lehdissä, ja myös Nature-lehdessä. Hänen osallistumisensa kutsuttuna puhujana kansainvälisiin konferensseihin on mittavaa.

Mikko Myrskylä väitteli Helsingin yliopistossa tilastotieteessä vuonna 2007 ja Pennsylvanian yliopistossa väestötieteessä vuonna 2009. Hän on opiskellut myös Jyväskylän yliopistossa.     

Jutikkala-palkinto 2015 myönnettiin professori Mikko Myrskylälle

(Väestötieteen Max Planck -instituutin johtaja, väestötieteen tutkimusprofessori, London School of Economics)

Suomalaisen Tiedeakatemian Jutikkala-palkinto 2014 professori Mirka Hintsaselle

Suomalainen Tiedeakatemia on myöntänyt Jutikkala-palkinnon Oulun yliopiston psykologian professori Mirka Hintsaselle. Palkinto on suuruudeltaan 15.000 euroa ja se myönnettiin nyt neljännen kerran. Palkinto on tarkoitettu tutkimuksissaan hyvin menestyneille, jo kansainvälistä mainetta saavuttaneille alle 40-vuotiaille suomalaisille humanististen alojen tutkijoille. Aikaisemmat palkinnot on myönnetty informaatioalan, taloustieteen ja teologian (sosiologian) tutkijoille.

Lue lisää

  • 1
  • 2

Suomalainen Tiedeakatemia
Mariankatu 5 A, 3. krs 
00170 Helsinki 

050 4620 890
acadsci (at) acadsci.fi

Pääsihteeri
Pekka Aula
040 7030 952
pekka.aula (at) acadsci.fi  

Hallintopäällikkö
Leila Sarajärvi
050 4620 890
leila.sarajarvi (at) acadsci.fi

Tiedeviestinnän asiantuntija
Klaus Elfving
050 5876 527
klaus.elfving (at) acadsci.fi

COVID-19-asiantuntijaryhmän tiedekoordinaattori
Rosa Rantanen
050 3955 900
rosa.rantanen (at) acadsci.fi

Hallintosihteeri
Nina Rapelo
050 4620 889 
nina.rapelo (at) acadsci.fi

Toimistokoordinaattori
Suvi Salmi
050 5128 830
suvi.salmi (at) acadsci.fi

Akatemiasihteeri, tiedeneuvontahanke Sofi
Jaakko Kuosmanen
040 0601 716
jaakko.kuosmanen (at) acadsci.fi

Tiedeviestinnän asiantuntija, tiedeneuvontahanke Sofi
Nanna Särkkä
050 5208 366
nanna.sarkka (at) acadsci.fi