Suomalaisen Tiedeakatemian kunniajäseneksi kutsutaan tutkijana tai tieteen suosijana ansioituneita henkilöitä. Ensimmäiset kunniajäsenet valittiin vuonna 1910.
Professori Marjatta Hietala on maamme johtavia historioitsijoita. Pitkän uransa ajan hän on ollut poikkeuksellisen aktiivinen ja kansainvälinen tutkija sekä väsymätön tieteen puolustaja.
Väiteltyään Helsingin yliopistosta vuonna 1976 Hietala työskenteli ensin apulaisprofessorina Helsingin yliopistossa ja tutkijana Suomen Akatemiassa siirtyen Joensuun yliopiston yleisen historian professoriksi vuonna 1994. Tampereen yliopiston yleisen historian professorina Hietala työskenteli vuosina 1996–2011, toimien välissä viisivuotiskauden akatemiaprofessorina. Lisäksi hän on toiminut lukuisissa kotimaisissa ja kansainvälisissä luottamustehtävissä.
Professori Hietalan tutkimukset ovat keskittyneet monipuolisesti eri aiheisiin, erityisesti kaupunkihistoriaan, aate- ja kulttuurihistoriaan sekä tieteen historiaan. Hietala on johtanut useita laajoja tutkimushankkeita ja on ohjannut lukuisia väitöstutkimuksia. Hänen johtamissaan tutkimushankkeissa on tutkittu muun muassa rotuhygienia-aatetta, sodan muistia, kaupunkihistoriaa ja innovaatioiden leviämisen historiaa. Hän on ollut myös kehittämässä historiantutkimuksen menetelmiä ja on julkaissut useita metodioppaita.
Kansainvälisissä tehtävissään professori Hietala on vienyt maailmalle suomalaista historiantutkimusta. Hän on toiminut muun muassa historiantutkijoiden maailmanjärjestön presidenttinä, ensimmäisenä ja tähän mennessä ainoana naisena.
Professori Hietala on toiminut vaativissa tiede- ja koulutushallinnon luottamustehtävissä, kuten Suomen akatemiassa, ylioppilastutkintolautakunnassa, useissa komiteoissa ja työryhmissä sekä lukuisten säätiöiden luottamustoimissa.
Professori Hietala kutsuttiin Suomalaisen Tiedeakatemian jäseneksi vuonna 1997.
Professori Bengt Holmström on mikrotaloustieteilijä, jonka teoreettisella tutkimuksella on selkeä yhteys käytännön ongelmiin.
Holmström suoritti kandidaatintutkinnon Helsingin yliopistossa matematiikasta vuonna 1972, minkä jälkeen hän siirtyi Stanfordin yliopistoon ja väitteli siellä tohtoriksi taloustieteen alalta vuonna 1978. Holmström toimi taloustieteen professorina ensin Northwestern yliopistossa ja sitten Yalen yliopistossa sekä näiden ohessa Hankenilla. Vuodesta 1994 alkaen Holmström on työskennellyt Paul A. Samuelson -professorina MIT:n taloustieteen laitoksella sekä sen johtajana vuosina 2003–2006 ja näiden ohessa Sloan School of Managementissa.
Bengt Holmström on erityisesti tutkinut sopimusten tekemistä epätäydellisen informaation tilanteissa ja teorian soveltamista yritysten ja organisaatioiden analysointiin. Hän on käsitellyt yritysten kannustinjärjestelmiä, kuten tulospalkkausta, ja laajentanut tutkimusta tilanteisiin, joissa työntekijöillä on useita samanaikaisia tehtäviä – ns. ”multitasking” – ja yritykset käyttävät muitakin kuin taloudellisia instrumentteja kannustinjärjestelmissään. Holmström on myös tutkinut rahoitusjärjestelmiä, muun muassa likviditeetin kysyntää ja tarjontaa ja niiden yhteyttä finanssikriiseihin.
Laaja-alaisista tutkimusansioistaan Bengt Holmströmille on myönnetty useita kunniatohtorin arvoja. Edelleen hänelle on myönnetty lukuisia taloustieteen ja rahoituksen palkintoja. Vuona 2016 Holmström sai ensimmäisenä suomalaisena Alfred Nobelin taloustieteen palkinnon yhdessä Oliver Hartin kanssa. Palkinto myönnettiin ansioista sopimusteorian kehittämisessä.
Akateemisen uransa lisäksi Holmström on toiminut useiden suomalaisten yritysten ja yhteisöjen luottamustehtävissä. Holmström on osallistunut aktiivisesti Suomen talouspoliittiseen keskusteluun ja ollut mukana useissa asiantuntijaryhmissä antamassa suosituksia päätöksentekijöille.
Holmström on kutsuttu jäseneksi American Academy of Arts and Sciencesiin, Econometric Societyyn ja American Finance Associationiin ja ulkomaiseksi jäseneksi Ruotsin kuninkaallisen tiedeakatemiaan, Suomen Tiedeseuraan sekä vuonna 2007 Suomalaiseen Tiedeakatemiaan.
Akateemikko Risto Niemistä pidetään edelläkävijänä ja suunnannäyttäjänä nanotieteiden ja materiaalifysiikan mallintamisen tieteellisessä tutkimuksessa.
Nieminen on Aalto-yliopiston fysiikan professori emeritus. Nieminen nimitettiin Aalto-yliopiston ensimmäiseksi Aalto-professoriksi vuonna 2010. Hän on toiminut myös Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun dekaanina ja yliopiston johtoryhmän jäsenenä.
Nieminen väitteli tekniikan tohtoriksi vuonna 1975 silloisessa Teknillisessä korkeakoulussa. Hän toimi akatemiaprofessorina vuosina 1997–2008. Laskennallisen nanotieteen huippuyksikköä (COMP) hän johti vuosina 2000–2013, ja hän oli myös mukana perustamassa yksikköä.
Risto Nieminen on erikoistunut materiaalifysiikan laskennallisiin menetelmiin erityisesti materiaalien mallinnukseen, tietokonesimulaatioihin ja suurteholaskennan menetelmiin, joilta aloilta hän on julkaissut yli 500 tieteellistä artikkelia.
Nieminen on toiminut tieteellisissä tehtävissä keskeisissä yliopistoissa ja tutkimuskeskuksissa kotimaassa ja ulkomailla, erityisesti Teknillisessä korkeakoulussa ja sittemmin Aalto-yliopistossa, Tieteen tietotekniikan keskus CSC:ssa sekä NORDITAssa Tanskassa ja Ruotsissa, Cornellin yliopistossa Yhdysvalloissa ja Cambridgen yliopistossa Englannissa. Jyväskylän yliopistossa Nieminen oli 30-vuotiaana nuorimpana virkaan nimitetty fysiikan apulaisprofessori.
Niemiselle on myönnetty vuonna 2013 Jenny ja Antti Wihurin rahaston kunniapalkinto tunnustuksena merkittävistä ansioista tieteellisessä tutkimuksessa ja suomalaisen tieteen monipuolisena vaikuttajana. Hänet on myös valittu Vuoden Professoriksi vuonna 2003 ansioistaan ammattikuntansa monipuolisena edustajana, kansainvälisenä huippututkijana ja -opettajana sekä tiedepolitiikan vaikuttajana. Koko uransa ajan Nieminen on korostanut tieteestä tiedottamisen tärkeyttä.
Akateemikon arvonimen professori Nieminen vastaanotti vuonna 2014. Hänet kutsuttiin Yhdysvaltain kansallisen tiedeakatemian (NAS) ulkomaiseksi jäseneksi vuonna 2018.
Suomalaisen Tiedeakatemian jäseneksi Risto Nieminen kutsuttiin vuonna 1984. Nieminen toimi Suomalaisen Tiedeakatemian hallituksessa esimiehenä kauden 2018–2019. Vuosina 2019–2021 hän toimi OKM:n rahoittaman Suomen neljän tiedeakatemian yhteisen Tiedeneuvonnan kehittämishanke Sofin vastuullisena johtajana.
LISÄTIETOA
Pääsihteeri Pekka Aula
040 7030 952
pekka.aula@acadsci.fi