Tämä sivusto käyttää evästeitä (cookies). Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeet.

Suomalainen Tiedeakatemia | Finnish Academy of Science and Letters | Academia Scientiarum Fennica

Teoreettinen fyysikko pysyy liikkeessä ja ottaa kantaa

Suomalaisen Tiedeakatemian Väisälän palkinto on myönnetty Jyväskylän yliopiston teoreettisen fysiikan professori Tero Heikkilälle. Palkinto myönnetään aktiivivaiheessa oleville jo ansioituneille tutkijoille, ja sen arvo on 15.000 euroa.

Tero Heikkilä (s. 1974) väitteli tekniikan tohtoriksi Teknillisessä korkeakoulussa vuonna 2003 aiheenaan suorajohtavien nanorakenteiden teoria. Oma tutkimussuuntaus löytyi jo varhain: kesätyö materiaalifysiikan laboratoriossa opintojen alkuvaiheessa johti teoreettisen tutkimuksen suuntaan. Väitöksen lähestyessä Heikkilää pyydettiin teoreetikoksi Kylmälaboratorioon sen alkaessa panostaa nanoelektroniikkaan. ”Siitä lähtien urani ala oli aika selvä ja olenkin työskennellyt erilaisten nanorakenteiden sähköisiin ominaisuuksiin liittyvien ilmiöiden parissa.” Heikkilä kertoo.

Tero Heikkilä on työskennellyt teoreettisen fysiikan, erityisesti nanotieteen professorina Jyväskylän yliopistossa elokuusta 2013 lähtien. Hän on myös Jyväskylän yliopiston Nanotiedekeskuksen tieteellinen johtaja. Tätä ennen Heikkilä on työskennellyt akatemiatutkijana ja tutkijatohtorina Aalto-yliopistossa sekä toiminut ryhmänjohtajana kahdessa Suomen Akatemian huippuyksikössä. Hän on myös aktiivinen ja kantaaottava tiedeviestijä ja bloggaaja. Tero Heikkilä on Suomalaisen Tiedeakatemian jäsen.

Parhaillaan Heikkilä koordinoi Euroopan komission rahoittamaa nelivuotista hanketta, jossa kehitetään suprajohteisiin perustuvia äärimmäisen herkkiä sähkömagneettisen säteilyn ilmaisimia esimerkiksi biologisen kuvantamisen tarpeisiin. ”Projekti avautui aivan toisen työn sivutuotteena löytyneestä ilmiöstä”, Heikkilä kertoo.

Heikkilän tutkimusaiheet ovat monipuolisia. Hänen tutkimustyönsä painottuu nanomittakaavan rakenteiden fysikaalisiin ilmiöihin, erityisesti niiden sähköisiin ja lämmönjohto-ominaisuuksiin. Hän on tutkinut myös muun muassa suprajohteiden epätasapaino-ominaisuuksia, uudentyyppisiä topologisia materiaaleja, kvanttimekaanisia ilmiöitä mikromekaanisissa värähtelijöissä ja hyvin korkean lämpötilan suprajohtavuutta grafeenipohjaisissa materiaaleissa. ”Olen siinä mielessä kärsimätön luonne, että en jaksa liian kauan työskennellä saman ongelma-alueen parissa, joten olen tutustunut useaan tiiviin aineen fysiikan, tilastollisen fysiikan ja kvanttifysiikan osa-alueeseen”.

”Pidän tiiviin aineen fysiikan teorian tutkimusprojekteissa jatkuvasti vastaan tulevista älyllisistä haasteista, joihin kovan työn kautta pystytään myös vastaamaan”, kuvaa Heikkilä tutkimustaan. Teoreettisen fysiikan tutkimuksessa Heikkilän työhön lisämausteen tuo kokeellisen fysiikan läheisyys: ”Kohokohtia ovat olleet tapaukset, jolloin on kokeellisen fysiikan menetelmin todennettu ennustamamme ilmiö”.

Tutkimus on vienyt Tero Heikkilän myös ulkomaille. Hän on toiminut tutkijana Karlsruhen teknillisessä yliopistossa Saksassa, Baselin yliopistossa Sveitsissä ja Delftin teknillisessä yliopistossa Alankomaissa sekä tehnyt tutkijavierailuja Lancasterin yliopistoon Britanniassa, sekä Stony Brookin ja Marylandin yliopistoihin Yhdysvalloissa. Heikkilälle on myönnetty Euroopan tutkimusneuvoston vahvasti kilpailtu ERC Starting Grant -rahoitus vuonna 2010.

Heikkilä on julkaissut noin sata tieteellistä artikkelia, muun muassa alan johtavissa Reviews of Modern Physics ja Nature-lehdissä. Yksi Nature-lehdessä julkaistu artikkeli kuvaa Heikkilän mielestä sattuman osuutta tutkijan uralla: ”Lounaalla kollega sattumalta pohti, voisiko tietty ilmiö tuottaa heidän kokeellisesti havaitsemansa asiat. Parin päivän työllä havaitsin näin todennäköisesti olevan. Tästä alkaneen yhteistyön tuloksena oli artikkeli Naturessa.” Heikkilä on myös kirjoittanut nanoelektroniikan ilmiöihin keskittyvän oppikirjan The Physics of Nanoelectronics, jonka on julkaissut Oxford University Press.

”Haaveeni on pysyä sopivassa liikkeessä, eli löytää uusia kiinnostavia aihealueita ja yhteistyökumppaneita. Toivon voivani tulevaisuudessakin saada hyviä opiskelijoita, joilta opin yleensä vähintään yhtä paljon kuin he minulta.” pohtii Heikkilä uransa tulevaisuutta.

Suomalainen Tiedeakatemia
Mariankatu 5 A, 2. krs 
00170 Helsinki 

050 4620 890
acadsci (at) acadsci.fi

Pääsihteeri
Pekka Aula
040 7030 952
pekka.aula(at)acadsci.fi  

Hallintopäällikkö
Leila Sarajärvi
050 4620 890
leila.sarajarvi(at)acadsci.fi

Akatemiasihteeri, tiedeneuvonantohanke
Jaakko Kuosmanen
040 0601 716
jaakko.kuosmanen (at) acadsci.fi

Hallintosihteeri
Nina Rapelo
050 4620 889 
nina.rapelo(at)acadsci.fi