Annales Academiae Scientiarum Fennicae on Suomalaisen Tiedeakatemian monitieteinen julkaisusarja. Sarja ilmestyy verkossa journal.fi-alustalla kaksi kertaa vuodessa. Päätoimittajat professori Anna Mauranen ja akateemikko Risto Nieminen avaavat pääkirjoituksessaan numeron 1/2023 artikkeleita.
AASF:n toinen numero tarjoaa mielenkiintoisen kokoelman kirjoituksia eri tieteenaloilta. Monessa artikkelissa tarkastellaan tieteellisen tiedon kehitystä eri aikaskaaloilla ja sitä, miten tutkimustiedon ja yhteiskunnan kehityslinjat ovat kietoutuneet toisiinsa. Numeron avaa ulkomaisen jäsenen Robin Dunbarin artikkeli The Social Brain Hypothesis Thirty Years On. Siinä kirjoittaja tarkastelee hypoteesia, jonka mukaan kompleksissa yhteisöissä eläville kädellisille on evoluution myötä kehittyneet suuremmat aivot kuin muille eläimille. Olli-Pekka Vainion artikkeli Mielensä muuttamisesta viitoittaa episteemisiin hyveisiin nojaavaa prosessia yhdessä elämisen edellytysten tuottamiseksi, vaikka ihmisten väliset erimielisyydet säilyvät. Kaius Tuori käsittelee artikkelissaan Pacta sunt servanda -käsitteen historiallista muodostumista lainopilliseksi periaatteeksi ja sen yhä jatkuvaa vaikutusta sekä erilaisia muunnelmia ja tulkintoja monissa lakijärjestelmissä.
Helena Korpelaisen artikkeli Plant genetic resources for food and agriculture: novel materials for adapting to changing environmental condition korostaa geneettisen materiaalin monimuotoisuuden tärkeyttä viljelykasvien ja ruoantuotannon resilienssin varmistamiseksi ilmaston ja ympäristön muuttuessa. Villien sukulaislajien avulla voidaan vahvistaa geneettisiä resursseja ja jalostaa muutokseen adaptoituvia lajeja. Niklas Jensen-Eriksen kuvaa taloushistorian artikkelissaan Yrityshistoria ja kasvuyrittäjyys suomalaisen startup-toiminnan vaiheita 1800-luvun lopun kultakaudesta viime vuosikymmenen ”pöhinään” ja pohtii syitä suomalaisen kasvuyrittäjyyden yksipuolisuudelle ja kapeudelle.
Ydinmagneettinen resonanssi (NMR) on laajalti käytetty menetelmä molekyylien ja materiaalien mikroskooppisen rakenteen tutkimuksessa. Sitä sovelletaan luonnontieteissä, tekniikassa ja lääketieteessä. Juha Vaaran artikkeli Quantum-Chemical Approach to Nuclear Magnetic Resonance of Paramagnetic Systems kuvaa mittaustulosten tulkintaan tarvittavaa teoriaa ja välttämättömiä laskennallisia menetelmiä erityisesti paramagneettisissa kohteissa.
Pasi Ihalaisen artikkeli Miten edustuksellinen demokratiamme on muuttumassa? kuvaa käsitehistorian näkökulmasta ja digitaalisten ihmistieteiden menetelmien avulla miten edustuksellinen demokratia Euroopassa, erityisesti Britanniassa, on muodostunut ja mihin se on matkalla. Liisa Laakso (Akateeminen vapaus tutkimuskohteena – havaintoja Afrikasta) selvittelee poliittisen demokratiakehityksen ja akateemisen vapauden yhteyksiä mm. eri Afrikan maissa. Akateeminen vapaus, yliopistolaitos ja sen kansainvälisyys vahvistavat luottamusta tieteeseen ja yhteiskunnan demokraattisuutta.
professori Anna Mauranen
akateemikko Risto Nieminen
> Lisätietoa julkaisusta myös Tiedeakatemian verkkosivuilla.