Suomalainen Tiedeakatemia | Finnish Academy of Science and Letters | Academia Scientiarum Fennica

Suomalaisen Tiedeakatemian tiede- ja tutkimuspoliittiset periaatteet

Suomalainen Tiedeakatemia on riippumaton kaikki tieteenalat kattava tutkijoiden ja merkittävimpien suomalaisten tieteenharjoittajien muodostama yhteisö. Perinteisten tiedeakatemiain tavoin sen jäsenmäärä on rajattu ja uudet jäsenet valitaan tieteellisten ansioiden perusteella. Tiedeakatemia edustaa perustutkimukseen suuntautunutta asiantuntijaorganisaatiota, joka kantaa vastuuta pitkän aikavälin tiedepoliittisesta suunnittelusta ja tekee aloitteita ja antaa lausuntoja tiedettä ja tieteenharjoittajia koskevista kysymyksistä.

Tiedeakatemia tukee suomalaista tiedettä jakamalla pääasiassa nuorille tutkijoille apurahoja Vilho, Yrjö ja Kalle Väisälän, Eino Jutikkalan ja Matematiikan rahastoista sekä hallitsemistaan Brusiinin ja Emil Öhmannin säätiöistä. Viime vuosina jaettujen apurahojen määrä on ollut noin kaksi miljoonaa euroa. Lisäksi Tiedeakatemia jakaa palkintoja menestyneille tieteenharjoittajille, harjoittaa tieteellistä julkaisutoimintaa ja järjestää kokouksia tiedettä ja tiedepolitiikkaa koskevista teemoista. Tiedeakatemiassa toimii Nuorten Akatemiaklubi, jonka tarkoituksena on lisätä nuorten tutkijoiden näkyvyyttä Suomen tieteessä ja tuoda heidän panoksensa tieteitten väliseen keskusteluun.

Tiedeakatemian kansainväliset jäsenyydet kansainvälisissä järjestöissä on 1970-luvulta lähtien hoidettu ensisijaisesti Suomen Tiedeakatemiain Neuvottelukunnan kautta. Tiedeakatemialla on myös edustus Tieteellisten seurain valtuuskunnassa, jonka hallitukseen se nimeää kaksi jäsentä.

Yleiset tavoitteet

Suomalaisen Tiedeakatemian tavoitteena on edistää korkeatasoista tieteellistä tutkimusta Suomessa ja tukea varsinkin nuoria tutkijoita. Kansakunnan tieteellinen menestys perustuu korkean kansainvälisen tason tutkijoiden ja tutkimusyksikköjen tuloksiin ja kykyyn synnyttää ja ylläpitää luovia tutkimusympäristöjä. Eri tavoin tuettavien kehitysedellytysten yhteensovittaminen on suomalaisen tiedepolitiikan, ja erityisesti Tiedeakatemian, keskeinen tehtävä.

Tiedeakatemioiden tiedepoliittinen painoarvo on erityisesti Euroopassa huomattavasti kasvanut ja tämä mahdollistaa Tiedeakatemian ja sen jäsenten asiantuntemuksen aikaisempaa laajemman käytön kansainvälisissä yhteyksissä.

Tiedepoliittisia linjauksia

Viimeaikaiset kansainväliset vertailut osoittavat, että yliopistojen mahdollisuudet tukea menestyvää perustutkimusta ovat Suomessa merkittävästi huonommat kuin useassa muussa Euroopan maassa. . Johtavan aseman selityksenä näissä maissa pidetään yliopistojen oman rahoituksen kohdentumista menestyville perustutkimusyksiköille suuremmassa määrin kuin Suomessa. Tiedeakatemia tukee sekä kilpailtavan perustutkimusrahoituksen lisäämistä että kannattaa yliopistojen sisäisen rahoituksen uudistamista siten, että yliopistot voivat merkittävästi tukea kansainvälisesti vetovoimaista tutkimusta sekä edesauttaa uusien innovatiivisten tutkimusympäristöjen syntymistä.

Tiedeakatemia tukee yleismaailmallista tieteen verkottumista ja suomalaisen tutkimuksen kehittämistä osana kansainvälistä tiedettä.  Tämä edellyttää aktiivista osallistumista kansainväliseen tutkimusyhteistyöhön, suomalaisten tutkijoiden liikkuvuuden edistämistä samoin kuin ulkomaisten tutkijoiden toimintaedellytysten parantamista Suomessa. Päätettäessä osallistumisesta poikkeuksellisen suurta rahoitusta vaativiin kansainvälisiin hankkeisiin on harkittava niiden hyötyä Suomessa harjoitettavan tutkimuksen kannalta ja suhteutettava valinnat käytettävissä oleviin aineellisiin ja henkisiin voimavaroihin.

Tutkijat

Tieteen menestys edellyttää tarpeeksi laajan tutkijakunnan pitkäaikaista sitoutumista tutkimushankkeisiin ilman välittömän sovellettavuuden vaatimusta. Tärkeitä edellytyksiä ovat myös tutkimusorganisaatioiden ja -ryhmien tasa-arvoinen johtaminen ja tutkijakoulutuksesta huolehtiminen sekä väitöskirjoja tehtäessä että sen jälkeisessä post doc -vaiheessa. Suomessa kuten muissa Euroopan maissa on merkkejä siitä, että tulevaisuudessa saattaa eräillä aloilla olla vaikeuksia saada lahjakkaita nuoria ihmisiä ryhtymään tutkijoiksi. Tämä edellyttää nuorten tutkijoiden ansiokehityksen parantamista sekä tutkijaurien kehittämistä paremmin ennakoitaviksi.

Eurooppalainen tiedepolitiikka

Suomalainen Tiedeakatemia pitää tärkeänä, että Suomessa kiinnitetään aikaisempaa enemmän huomiota perustutkimuksen edustukseen kansainvälisessä ja kansallisessa tiedepolitiikassa ja julkista tutkimusrahoitusta koskevassa päätöksenteossa. Eurooppalaisten tiedeakatemioiden yhteistyöjärjestöjen rooli on korostunut keskusteltaessa riippumattoman perustutkimuksen edustuksesta Euroopan unionin tiedepolitiikassa ja Euroopan tutkimusneuvostossa. Tiedeakatemia yhtyy tiedeakatemioiden tavoitteeseen vahvistaa tieteen edustusta näissä yhteyksissä. Tiedeakatemia tukee suomalaisten tieteenharjoittajien mahdollisuuksia osallistua eurooppalaiseen tiedepolitiikkaan ja siihen liittyvään kansainväliseen asiantuntijatyöhön Suomea kiinnostavissa kysymyksissä.

Tiedeakatemia yhteiskunnallisen päätöksenteon tukena

Suomalainen Tiedeakatemia kannattaa tieteellisen tutkimuksen tuloksien tuomista lähemmäksi yhteiskunnallista päätöksentekoa. Tiedeakatemia jatkaa Kannanottoja-sarjan kehittämistä tukemaan tätä toimintaa sekä samalla toimimaan tieteenharjoittajien foorumina yhteiskunnallista päätöksentekoa koskevissa kysymyksissä.

Suomalaisen Tiedeakatemian hallitus
1.12.2014

Suomalainen Tiedeakatemia
Mariankatu 5 A, 2. krs 
00170 Helsinki 

050-4620 890
acadsci (at) acadsci.fi

Hallintopäällikkö
Leila Sarajärvi
050-4620 890
leila.sarajarvi(at)acadsci.fi

Hallintosihteeri
Nina Rapelo
050-4620 889 
nina.rapelo(at)acadsci.fi
(erityisesti apuraha-asiat, rekisteriasiat)

Pääsihteeri
Pekka Aula
040-7030 952
pekka.aula(at)acadsci.fi